Testauspalvelut

Analyysi auttaa määrittämään, kuinka suuri osa tuotteen tai materiaalin sisältämästä hiilestä on peräisin uusiutuvista lähteistä. ASTM D6866 -standardi määrittelee kaksi tapaa bio-osuuden ilmoittamiseen. Biogeenisen hiilen määrä kertoo uusiutuvista luonnonvaroista peräisin olevan hiilen osuuden suhteessa kokonaishiileen (TC). Epäorgaaninen hiili voidaan poistaa ennen testausta (lisämaksua vastaan), jolloin tulos ilmaistaan suhteessa orgaanisen hiilen kokonaismäärään (TOC) ja saadaan bioperäisen hiilen määrä. Huom! Kaasumaisista näytteistä saadut tulokset tulee aina ilmaista biogeenisen hiilen pitoisuutena, koska alkuvaihetta, jossa hiili muutetaan CO2:ksi, ei voida tehdä hiilen ollessa jo kaasumaisessa muodossa. Hinta on haihtumattomille näytteille. Jos näytteesi haihtuva, keskustele näytetyyppisi sopivuudesta. Huom! Emme voi ottaa vastaan näytteitä, jotka sisältävät keinotekoisia hiili-12-, hiili-13- tai hiili-14-isotooppeja, koska ne voivat vahingoittaa laitteistoa. Analyysi ei kerro, kuinka suuri osa koko näytteestä on biopohjaista, vaan ainoastaan näytteen sisältämän kokonaishiilen tai orgaanisen hiilen bioperäisen osuuden. Koko tuotteen biopohjaisuus voidaan kuitenkin määrittää laskennallisesti, kun tiedetään hiilen osuus näytteen kokonaismassasta.

Tämä WVTR-mittaus määrittää kalvomaisen muovimateriaalin vesihöyryn läpäisynopeuden. Hintaan sisältyy kaksi rinnakkaista mittausta. Ilmoitathan tilauksen yhteydessä sekä testauslämpötilan (18 ja 40 °C välillä) että suhteellisen kosteuden (20 ja 100 % välillä), joita haluat testissä käytettävän. Testi soveltuu kalvoille, joiden WVTR-arvo on 0,005 ja 2400 g/m²/vuorokausi välillä.

Testillä mitataan nopeutta, jolla happi läpäisee kalvomaisen materiaalin. Mittaus tehdään kahdelle rinnakkaiselle näytepalalle samanaikaisesti. Testausolosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus) voidaan valita käyttökohde huomioiden parhaiten soveltuviksi. Yleisimmin OTR-testi tehdään 23 °C lämpötilassa ja 0 % suhteellisessa kosteudessa (ASTM D3985 -standardi). Ilmoitathan tilauksen yhteydessä testauslämpötilan (10 °C ja 38 °C välillä), sekä suhteellisen kosteuden (joko 0 % tai 20 % ja 90 % välillä). Testi soveltuu materiaaleille, joiden OTR-arvo on välillä 0,05–20 000 cm³ / (m² * 24 h).

Näytteen hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuuden määritys. CHNS-analyysi (”LECO-analyysi”) suoritetaan Dumas-polttomenetelmällä, jossa näyte poltetaan 25 kPa happiatmosfäärissä korkeassa lämpötilassa (1000 °C) ja komponentit erotetaan kaasukromatografisesti ennen tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Happi määritetään pelkistämällä happiyhdisteet granulaarisen hiilen kanssa 1480 °C:ssa hiilimonoksidiksi ennen kaasukromatografista erotusta ja tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Näyte voi olla joko kiinteä tai nestemäinen, mutta vesiliuoksissa oleva vesi kuitenkin häiritsee mittausta ja vaikuttaa mittaustulokseen. Vesipitoisen näytteen tapauksessa näyte voidaan kuivata ennen määritystä, mikäli tulos halutaan suhteessa kuivapainoon. Tuhka, kuivaus ja haihdutushäviö mittaukset nostavat miniminäytemäärän mittauksiin 300 mg:aan. Hinta sisältää kaksi rinnakkaista määritystä. Tulokset raportoidaan massaprosentteina alkuperäisestä näytteestä, ja mittauksesta saadaan hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuus näytteessä, mutta se ei ota kantaa kemialliseen rakenteeseen. Mittaus voidaan yhdistää muiden analyysimenetelmien kanssa (mm. GC-MS, 1H ja 13C NMR) yhdisteen rakenteen selvittämiseksi. Mahdollisia alkuainepaketteja: O, CHNS ja CHNOS.

DSC (differential scanning calorimetry) on terminen analyysimenetelmä, jota käytetään mm. siirtymälämpötilojen ja entalpiamuutosten määrittämiseen kiinteille aineille ja nesteille kontrolloidussa lämpötilamuutoksessa. Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat materiaalin ominaislämpötilat (esim. sulaminen, kiteytyminen, lasittuminen) ja niiden entalpiat, materiaalien amorfinen ja kiteinen käyttäytyminen, kovettumiskäyttäytyminen ja kovetusaste, ominaislämpö, ​​materiaalikomponenttien yhteensopivuus sekä eri lisäaineiden vaikutukset termisiin ominaisuuksiin. Ilmoitathan toivotun lämpötilaohjelman tilauksen yhteydessä: lämmitysnopeus (K/min), isotermit ja lämpötilaväli (min/max). Lämpötilat on mahdollista valita väliltä -170 °C–+600 °C.

Kemiallisten ryhmien tunnistaminen kiinteistä aineista ATR-FTIR-spektroskopialla. Tulokset toimitetaan FTIR-spektrinä sekä spektrin vertailuna kirjastoon. Menetelmä ei ole kvantitatiivinen, mutta sen avulla voidaan tunnistaa näytteen funktionaalisia ryhmiä.

XRF on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysimenetelmä, jota voidaan käyttää nesteiden ja kiinteiden aineiden alkuaineanalyysin tekemiseen. Tämä analyysi soveltuu näytteille, jotka eivät vaadi monimutkaista esikäsittelyä, varotoimia tai muita erityistoimenpiteitä. Mittaukseen käytetään lähtökohtaisesti aallonpituusdispersiivistä XRF-spektrometriä (WDXRF). Ilmoitathan tilauksen yhteydessä, jos haluat mittauksen energiadispersiivisellä XRF-spektrometrillä (EDXRF).

Näytteen kuvaaminen pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) ja alkuainekoostumuksen määritys energiadispersiivisellä röntgenspektroskopialla (EDX, EDS). Tyypillisesti näytteestä otetaan useita kuvia eri suurennoksilla edustavan otoksen saamiseksi. Tuloksena saadaan myös analysoidun alueen alkuainekoostumus, joka voidaan esittää esimerkiksi alkuainekarttana. Sähköä johtamattomat näytteet voidaan valmistella kuvausta varten metallipäällysteellä. Tarjoamme pyynnöstä myös poikkileikenäytteen valmistuksen. Tähän voidaan hyödyntää esimerkiksi FIB- tai BIB-menetelmiä.

Mikromuovien määritys jätevesinäytteistä Raman-spektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan lajiteltuina, esimerkiksi: 1–50 µm, 50–100 µm, 100–500 µm, >500 µm. Tämä tuote on tarkoitettu tavanomaisille jätevesinäytteille. Huomioithan, että luonnonvedet käsitellään jätevesien menetelmällä mahdollisen kiintoaineksen vuoksi. Erikoisempien vesinäytteiden (prosessivedet, teollisuusvedet, jne.) osalta ota yhteyttä asiantuntijoihimme ennen tilaamista.

Näytteen kuvantaminen pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Näytteestä otetaan yleensä useita kuvia eri suurennoksilla edustavan otoksen saamiseksi. Sähköä johtamattomat näytteet voidaan valmistella analyysiä varten päällystämällä ne ohuella metallikerroksella. Näytteestä voidaan myös tarvittaessa valmistella poikkileike esimerkiksi FIB- tai BIB-menetelmällä. Jos tarvitset tietoa myös alkuainekoostumuksesta, voit tilata SEM-EDX-kuvauksen.

1H NMR spektroskopia näytteille, jotka voidaan liuottaa deuteroituihin liuottimiin. Hinnat sisältävät näytteen valmistuksen, deuteroidun liuottimen (D₂O, DMSO-d tai CDCl₃), NMR-putken, mittauksen ja datan käsittelyn. Tulokset toimitetaan kuvamuodossa. Lisätietoja mittauksesta ja raakadata voidaan toimittaa pyynnöstä. Ilmoitathan asiantuntijoillemme, jos näytteesi vaativat muiden kuin edellä mainittujen deuteroitujen liuottimien käyttöä tai epätavallisia mittausolosuhteita, kuten erittäin korkeita lämpötiloja tai pitkiä mittausaikoja.

Röntgenheijastuvuuden mittaus eli XRR-analyysi, jolla voidaan määrittää ohutkalvon tiheys (g/cm3), paksuus (nm) ja karheus (nm). Menetelmä soveltuu yksittäisten tai monikerroksisten ohutkalvojen karakterisointiin, sillä se tarjoaa tietoa näytteen yksittäisten kerrosten paksuudesta ja tiheydestä sekä rajapintojen karheudesta. Suurin mittaustarkkuus paksuuden määrityksessä saavutetaan näytteille, joissa kalvon tai kalvopinon yhteenlaskettu paksuus on enintään 150 nm ja pinnan karheus on alhainen (<5 nm). Paksumpia kalvoja ja pinnoitteita (jopa ~5 µm) sekä karkeampia pintoja voidaan myös karakterisoida, mutta kalvon tai kalvopinon paksuuden ja karheuden kasvaessa paksuuden määrityksen tarkkuus heikkenee tai siitä tulee mahdotonta XRR:lla. >150 mm kiekot leikataan yleensä paloiksi XRR mittausta varten. Kerrothan tarjouspyynnön yhteydessä, jos näytteesi on kasvatettu yli 150 mm kiekoille, joita et halua leikattavan. Saatavilla oleva lämpötila-alue XRR-mittauksille on 25–1100 °C, ja kiteisyyttä voidaan tutkia lämpötilan funktiona. Mittaukset voidaan suorittaa normaalissa ilmassa, inertin kaasun alla tai tyhjiössä. Käytettävissä ovat seuraavat laitteet: Rigaku SmartLab, Panalytical X'Pert Pro MRD, Bruker D8 Discover.

Mikromuovien määritys mikro-Raman- tai mikro-FTIR-menetelmällä. Analyysiraportissa listataan löydettyjen muovityyppien partikkelikokojakaumat (1 μm - 5 000 µm). Tämä analyysi on tarkoitettu ainoastaa puhtaille juomavesille tai sitä puhtaammille vesille. Huomioithan, että luonnonvedet katsotaan jätevesiksi mahdollisen kiintoaineksen vuoksi. Puhtaiden vesien menetelmä ei sisällä esikäsittelynä hajotusta. Kysy hintaa muiden näytteiden mikromuovianalyyseille asiantuntijoiltamme.

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä muovien joustavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Tyypillisiä altistusreittejä ftalaateille ovat: Alistus suun kautta Elintarvikkeet: pakkausmateriaaleista voi siirtyä ftalaatteja ruokaan, Lasten lelut: lapset laittavat leluja usein suuhunsa., Altistus hengitysteitse: esimerkiksi vinyylilattian pölyn tai hajusteiden hengittäminen voi altistaa ftalaateille., Ihokosketus: kosmetiikassa, voiteissa ja saippuoissa olevat ftalaatit voivat imeytyä ihon läpi.. Kaikille muille näytematriiseille kuin kosmetiikalle tämä testipaketti sisältää seuraavien EU:n REACH-asetuksessa rajoitettujen ftalaattien analyysin: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Diisobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Diisononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Diisodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0 Kosmetiikalle analyysi sisältää seuraavat ftalaatit: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Di-isononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0

13C NMR-spektroskopia näytteille, jotka voidaan liuottaa deuteroituihin liuottimiin. Hinnat sisältävät näytteen valmistelun, deuteroidun liuottimen (D₂O, DMSO-d tai CDCl₃), NMR-putken, mittauksen ja datan käsittelyn. Tulokset toimitetaan kuvamuodossa. Lisätietoja mittauksesta ja raakadata voidaan toimittaa pyynnöstä. Kerro tarjouspyynnön yhteydessä, jos näytteesi vaativat muiden kuin edellä mainittujen deuteroitujen liuottimien käyttöä tai epätyypillisiä mittausolosuhteita, kuten erittäin korkeita lämpötiloja ja/tai pitkiä mittausaikoja.

Tämä testi soveltuu valmiiden pakkausten hapenläpäisynopeuden (OTR) määrittämiseen kahdella rinnakkaismittauksella. Testilämpötila voidaan valita väliltä 15–55 °C ja suhteellinen kosteus voi olla joko 0 % tai 5–90 % RH väliltä. Ilmoitathan toivotut testiolosuhteet tilauksen yhteydessä. Tämä testi ei sovellu kalvomaisten näytteiden testaukseen. Jos näytteesi on kalvo tai monikerroslaminaatti, valitse seuraava palvelu: Hapenläpäisynopeus (OTR) kalvomaisille materiaaleille.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) pitoisuuden määritys palavista materiaaleista. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrittämisen. Menetelmä soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä metalleja näytteestä kannattaa analysoida tavallisella, kvantitatiivisella menetelmällä. Mittaus suoritetaan korkean resoluution ICP-MS-tekniikalla (ICP-SFMS), jolla pystytään tunnistamaan erityisen alhaisia alkuainepitoisuuksia. Menetelmä sisältää seuraavien alkuaineiden semi-kvantitatiivisen määrittämisen: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Si, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Huomattehan kuitenkin, että joitain alkuaineita ei välttämättä voida määrittää matriisihäiriöistä johtuen. Tämän puolikvantitatiivisen analyysin aikana instrumentti kalibroidaan noin 30 alkuaineelle. Kvantitatiivinen analyysi on myös saatavilla lisämaksusta. Tämän analyysin aikana kaikki elementit kalibroidaan (pois lukien halogeenit ja Os). Pyydäthän tarjouksen tästä palvelusta.

Mineraaliöljyn hiilivetyjen (MOSH/POSH ja MOAH) määritys monenlaisista matriiseista, kuten: Ruokapakkaukset ja muut kontaktimateriaalit (esim. paperi, kartonki, muovi, kumi), Painovärit (ml. hiilimusta), Kosmetiikkatuotteet ja kosmetiikan raaka-aineet, Voitelurasvat ja -öljyt, valkoöljy ja muut vastaavat elintarviketeollisuuden kemikaalit. Tulokset raportoidaan MOSH/POSH- ja MOAH-fraktioiden pitoisuuksina, ryhmiteltynä aineiden hiiliatomien lukumäärän perusteella. Raportoidut fraktiot on lueteltu alla olevassa taulukossa: MOSH/POSH (C10-C50), kok. MOAH (C10-C50), kok. MOSH/POSH (≥C10-≤C16) MOAH (≥C10-≤C16) MOSH/POSH (>C16-≤C20) MOAH (>C16-≤C25) MOSH/POSH (>C20-≤C25) MOAH (>C25-≤C35) MOSH/POSH (>C25-≤C35) MOAH (>C35-≤C50) MOSH/POSH (>C35-≤C40) MOSH/POSH (>C40-≤C50) Jos näytteessä on suuria määriä MOSH-, POSH- tai PAO-yhdisteitä (polyalfaolefiinit), niiden arvioidut määrät tulee ilmoittaa ennen näytteiden lähettämistä. Määritysraja on korkeampi näytteissä, joissa on korkea MOSH-, POSH- tai PAO-pitoisuus laimennuksen vuoksi. Lisäksi käyttöturvallisuustiedote (KTT) tulee toimittaa näytteiden mukana.

XPS-syvyysprofiilointi vuorottelee etsausjaksojen ja XPS-analyysijaksojen välillä. Menetelmä antaa semikvantitatiivista tietoa alkuainekoostumuksesta (at. %) syvyyden funktiona. Myös atomien sitoutumis- ja elektronitilat voidaan määrittää syvyyden funktiona. Kyseessä on tuhoava tekniikka, joka soveltuu halkaisijaltaan 10 µm - muutama 100 µm suuruisille näytteille. Käytämme analyysiin yleensä jotain seuraavista laitteistoista: PHI Genesis, Thermo Fisher ESCALAB 250Xi, PHI Quantum 2000.

Muovin kokonaisfluoripitoisuuden (F) määritys standardin EN 15408 mod. mukaisesti. Analyysi sisältää happipommihajotuksen sekä ionikromatografisen (IC) mittauksen. Näytteen mahdollinen valmistelu, kuten jauhaminen pienemmiksi partikkeleiksi, veloitetaan erikseen. Tämä menetelmä soveltuu myös rikin (S), kloorin (Cl) tai bromin (Br) kokonaispitoisuuksien määrittämiseen. Analyysin tulokset raportoidaan yksikössä mg/kg.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) määritys paperista, muovimateriaaleista ja tekstiileistä. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioidessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Saat lisätietoja ja tarjouksen laittamalla meille viestiä alta löytyvällä lomakkeella.

XPS on semikvantitatiivinen tekniikka, joka mahdollistaa materiaalien pinnan alkuainekoostumuksen määrityksen. Lisäksi menetelmällä voidaan määrittää atomien sitoutumis- ja elektronitilat. XPS on pintaherkkä tekniikka. Tyypillinen tutkimussyvyys on 3-10 nm ja havaitsemisrajat noin 0,1-1 atomiprosenttia. XPS-menetelmällä voidaan tunnistaa alkuaineet litiumista uraaniin (Li-U). Mittaus sisältää alkuainekoostumuksen määrityksen halkaisijaltaan usean sadan mikrometrin kokoiselta alueelta. Tulokset ilmaistaan atomiprosenteissa (at.%). Pyynnöstä mittaus voidaan kohdistaa pienemmälle alueelle. Myös syvyysprofilointi ja atomien sidostilojen määritys ovat mahdollisia. Mittaus toteutetaan yleensä jollain seuraavista laitteista: PHI Genesis, Thermo Fisher ESCALAB 250Xi, PHI Quantum 2000. Mittaukset voidaan suorittaa myös synkrotroni XPS laitteistolla. Pyydä lisätietoja ja hinta-arvio asiatuntijoiltamme.

Analyysissä määritetään kymmenen yleisen muovityypin (PE, PP, PS, ABS, PVC, PET, PC, PMMA, PA6, PA66) pitoisuus pyrolyysi-GC/MS-menetelmällä. Mikromuovit suodatetaan näytteestä ja tulokset raportoidaan µg/l muodossa jokaisen muovityypin osalta erikseen. Lisäksi ilmoitetaan muovipartikkelien kokonaismäärä. Mikromuovianalyysin yhteydessä voidaan analysoida myös kumipartikkelit ((BR, NR, SBR) lisähintaan. Tämä menetelmä soveltuu ainoastaan puhtaille vesinäytteille. Vastaavat mittaukset on kuitenkin saatavilla myös jätevesille sekä maaperä-, sedimentti- ja lietenäytteille.

Analyysissä määritetään kymmenen yleisen muovityypin (PE, PP, PS, ABS, PVC, PET, PC, PMMA, PA6, PA66) pitoisuus pyrolyysi-GC/MS-menetelmällä. Menetelmässä mikromuovit suodatetaan näytteestä ja tulokset raportoidaan µg/l -muodossa jokaisen muovityypin osalta erikseen. Mikromuovianalyysin yhteydessä voidaan analysoida myös kumipartikkelit (BR, NR, SBR) lisämaksusta. Tämä menetelmä soveltuu tavanomaisille sameille vesille ja jätevesinäytteille. Puhtaalle vedelle sekä sedimentille, maaperälle tai lietteelle on omat analyysinsä.

Iskunkestävyys voidaan mitata jäykistä muoveista Charpy- tai Izod-menetelmillä. Näissä testeissä näytekappaleen hajottamiseksi käytetään heiluria. Testit voidaan tehdä lovella tai ilman lovea. Merkittävin ero Charpy- ja Izod-testien välillä on se, että Izod-testissä koekappale on pystysuorassa ja lovi heilurin puolella näytettä. Charpy-testissä näytekappale on puolestaan vaakatasossa ja lovi tehdään heilurin vastapuolelle. Tämä tuote kattaa muovi- tai komposiittimateriaalin iskulujuuden määrityksen Charpy- tai Izod-menetelmällä. Molemmissa testeissä testataan 10 näytettä materiaalia kohden. Näytevalmistelun voi ostaa erikseen.

Valittujen PFAS-yhdisteiden määritys LC-MS-tekniikalla. Analyysipaketti sisältää yhteensä 32 yhdisteen määrityksen, mukaan lukien PFOS:n (perfluorioktaanisulfonihappo), PFOA:n (perfluorioktaanihappo) ja PFHxS:n (perfluoroheksaanisulfonihappo), joiden käyttö on kielletty pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman sopimuksen nojalla. Analyysipaketti sisältää seuraavat PFAS-yhdisteet: Yhdiste Lyhenne Perfluorodecanesulfonic acid PFDS 10:2 Fluorotelomer sulfonic acid 10:2 FTS 1H,1H,2H,2H-Perfluorohexanesulfonic acid 4:2 FTS 6:2 Fluorotelomer sulfonic acid 6:2FTS (H4PFOS) 8:2 Fluorotelomer sulfonic acid 8:2 FTS ADONA F-53 B major F-53 B minor HFPO-DA (GenX) Perfluorheptanoic acid PFHpA Perfluorhexanesulfonic acid PFHxS Perfluoro-3,7-dimethyloctane acid PF-3,7-DMOA Perfluorobutanesulfonic acid PFBS Perfluorobutanoic acid PFBA Perfluorodecanoic acid PFDA Perfluorododecane sulfonic acid PFDoDS Perfluorododecanoic acid PFDoDA Perfluoroheptane sulphonate PFHpS Perfluorohexadecanic acid PFHxDA Perfluorohexanoic acid PFHxA Perfluorononanesulfonic acid PFNS Perfluorononanoic acid PFNA Perfluorooctadecanic acid PFODA Perfluorooctane sulphonic acid PFOS Perfluorooctanoic acid PFOA Perfluoropentane acid PFPeA Perfluoropentanesulfonic acid PFPS Perfluorotetradecanoic acid PFTeDA Perfluorotridecane acid PFTrDA Perfluorotridecane sulfonic acid PFTrDS Perfluoroundecane sulfonic acid PFUnDS Perfluoroundecanoic acid PFUnDA Lisäksi raportoidaan myös: Summa PFOS / PFOA / PFNA / PFHxS. Analyysin tulokset raportoidaan yksikössä µg/kg. PFAS-yhdisteiden kokonaismäärän arvioinnissa voidaan hyödyntää myös orgaanisen kokonaisfluorin analyysia (TOF-analyysi). Kysy lisätietoja asiantuntijalta.

Mittaus suoritetaan käyttämällä korkearesoluutioista ICP-MS-tekniikkaa (ICP-SFMS), joka pystyy tunnistamaan erittäin alhaiset alkuainepitoisuudet. Mittaus sisältää vain valikoidun alkuaineen tai alkuaineet, jotka tulee valita ennen analyysiä alla olevasta listasta: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. HUOM: Hinta koskee yhden alkuaineen määrittämistä. Hinta seuraavien alkuaineiden määrittämiselle samasta näytteestä on 40 €/alkuaine.

Muovien taivutusominaisuuksien määritys ISO 178 -standardin mukaisesti. Testi soveltuu jäykille muoveille ja muovikomposiiteille. Tuloksena saadaan mm. taivutuslujuus ja taivutuskerroin.

Tätä testiä käytetään jäykkien ja puolijäykkien muovien puristusominaisuuksien määrittämiseen. Standardimenetelmä käsittää useita testinopeuksia ja näytedimensioita. Vertailukelpoisten tulosten saamiseksi edellä mainitut parametrit on valittava huolellisesti. Testi tehdään tyypillisesti näytetyypin B testikappaleilla, viidellä rinnakkaismittauksella näytettä kohden. Tuloksena saat puristuslujuuden, moduulin ja jännitys/venymäkäyrät, joita voidaan käyttää materiaalien ominaisuuksien arvioimiseen. Hinta ei sisällä näytteen valmistelua.

Näytteen valmistelu elektronimikroskopiaa varten kohdennetulla ionisuihkulla (FIB, Focused Ion Beam). Menetelmä on eritäin tarkka, ja sillä voidaan valmistaa hyvin ohuita näytekappaleita SEM- tai TEM-kuvantamista varten. Saat pyynnöstä tarkan hinnan joko pelkälle FIB-näytevalmistelulle tai FIB-SEM- ja FIB-TEM-analyyseille.

GPC/SEC-mittaus RI- eli taitekerroindetektorilla. Tuloksena saadaan tietoa alhaisen moolimassan polymeerin moolimassasta (moolimassajakauma, dispersiteetti ja keskimääräinen moolimassa) suhteutettuna olemassa olevaan standardiin. Mittaus soveltuu parhaiten moolimassajakauman visualisointiin, sillä RI-detektorilla ei saada absoluuttisia numeerisia arvoja massa-, luku- tai atomilukukeskimääräiselle moolimassalle. Todellisten numeeristen arvojen selvittämiseen voidaan käyttää GPC/SEC-MALS-menetelmää. Analysoitavan polymeerin tulee liueta huoneenlämmössä johonkin saatavilla olevista liuottimista. Näytetyyppi ja liuotin vaikuttavat analyysin hintaan, joten saat hinta-arvion näytteesi analysoinnista asiantuntijoiltamme.

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä parantamaan muovien joustavuutta ja kestävyyttä. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Altistumista ftalaateille voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeista (joihin kemikaalit voivat siirtyä pakkauksista), lasten leluista (suuhun laitettuna) tai vinyylilattian pölystä. Tämä laajennettu 43 muovinpehmentimen analyysipaketti eri matriiseista GC-MS-tekniikalla sisältää seuraavat yhdisteet: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Ftaalihappoanhydridi - 85-44-9 Dimetyyliftalaatti DMP 0131-11-3 Dietyyliftalaatti DEP 84-66-2 Etyyli-isobutyyliftalaatti - 94491-96-0 Diallyyliftalaatti DAP 131-17-9 Dipropyyliiftalaatti DPP2 131-16-8 Di-isobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Dimetyyliglykooliftalaatti DMEP 117-82-8 Di-isopentyyliftalaatti DIPP 605-50-5 N-pentyyli-isopentyyliftalaatti PIPP 84777-06-0 N-pentyyli-isopentyyliftalaatti - 776297-69-9 Di(2-etoksietyyli)ftalaatti DEEP 605-54-9 Diamyyliiftalaatti DPP 131-18-0 Tri-n-butyyliasetyylisitraatti - 77-90-7 Di-isoheksyyliiftalaatti DMPP 146-50-9; 71850-09-4 Di(n-heksyyli)ftalaatti DNHP 84-75-3 Butyylioktyyliftalaatti BOP 84-78-6 Adipiinihappo, bis(2-etyyliheksyyli)esteri - 103-23-1; Ref.: 31920 Butyylibentyyliiftalaatti BBP 85-68-7 Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di-n-heksyyliatselaatti - 109-31-9 Disyklododekyyliftalaatti DCHP 84-61-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Dioktyylitereftalaatti DOTP 6422-86-2 Dibentyyliiftalaatti DBP2 523-31-9 Bis(2-propyyliheptyyli)ftalaatti - 53306-54-0 Dinonyyliftalaatti DNP 84-76-4 Heksyyli-2-etyyliheksyyliiftalaatti HEHP 75673-16-4 Diundekyyliiftalaatti - 3648-20-2 Bis(4-metyyli-2-pentyyli)ftalaatti - 84-63-9 Difenyyliiftalaatti DPhP 84-62-8 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C6-8-haarautunut alkyyliesteri, C7-rikas DIHP 71888-89-6 Diisononyyliftalaatti DINP 28553-12-0; 68515-48-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0; 68515-49-1 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, diheksyyliesteri, haarautunut ja lineaarinen - 68515-50-4 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C7-11-haarautuneet ja lineaariset alkyyliesterit DHNUP 68515-42-4 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, sekadekyyli-, heksyyli- ja oktyylidiesterit - 68648-93-1 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C6-10-alkyyliesterit - 68515-51-5 Di-isooktyyliiftalaatti - 27554-26-3 Bis(6-metyyliheptyyli)ftalaatti - 96507-86-7 1,2-sykloheksaanidikarboksyylihappo, diisononyyliesteri - 166412-78-8; Ref.: 45705 Dibutyyliaipaatti - 105-99-7

Taipumislämpötila (HDT) kertoo muovin muodonmuutoskestävyydestä tietyllä kuormituksella korotetussa lämpötilassa. Se määritellään lämpötilaksi, jossa näytekappale taipuu 0,25 mm kuormituksen alla. Taipumislämpötilasta on hyötyä esimerkiksi arvioitaessa, kuinka helposti muovi on koneistettavissa. Sen avulla voidaan myös arvioida muovin ruiskuvalettavuutta. HDT voidaan mitata joko menetelmällä A (1,80 MPa), B (0,45 MPa) tai C (8,00 MPa) ISO 75 -standardin mukaisesti. Kuorma ja näytetyyppi valitaan testattavan materiaalin mukaan. Mittaushinta sisältää testauksen duplikaattina.

Polyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAHs) määritys muovista, kumista ja niistä valmistetuista tuotteista (esim. lelut, keittiövälineet). Analyysi tehdään ohjeiden AfPS GS 2019:01 PAK mukaan GS-merkinnän saamiseksi. Testipaketti sisältää seuraavat 15 PAH-yhdistettä: Naftaleeni [CAS: 91-20-3] , Asenafteeni [CAS: 208-96-8] , Asenafteeni [CAS: 83-32-9] , Fluoreeni [CAS: 86-73-7], Fenantreeni [CAS: 85-01-8] , Antraseeni [CAS: 120-12-7] , Fluoranteeni [CAS: 206-44-0] , Pyrene [CAS: 129-00-0] , Bentso(a)antraseeni [CAS: 56-55-3] , Kryseeni [CAS: 218-01-9] , Bentso(b)fluoranteeni [CAS: 205-99-2] , Bentso(k)fluoranteeni [CAS: 207-08-9] , Bentso(j)fluoranteeni [CAS: 205-82-3] , Bentso(e)pyreeni [CAS: 192-97-2] , Bentso(a)pyreeni [bentso(def)kryseeni] [CAS: 50-32-8] , Indeno(1,2,3-cd)pyreeni [CAS: 193-39-5] , Dibentso(a,h)antraseeni [CAS: 53-70-3] , Bentso(g,h,i)peryleeni [CAS: 191-24-2].

Tiheysmääritys kiinteille muoveille ja polymeereille ISO 1183-1 mukaisella immersiomenetelmällä. Menetelmä soveltuu muovigranulaateille ja valmiiksi muovatuille muovi- tai polymeerinäytteille, jotka voidaan leikata laboratoriossa sopivaan näytekokoon. Granulaattinäytteistä valmistetaan näytekappaleet ruiskuvalamalla. Hinta sisältää näytekappaleiden ruiskuvalannan.

Vetokoe valetuille, kuten ruiskuvaletuille, muoveille huonelämpötilassa. Testillä määritetään näytteelle voima-siirtymäkäyrä, josta voidaan määrittää mm. vetokimmomoduuli, myötölujuus, myötövenymä, murtolujuus, sekä murtovenymä standardin EN ISO 527-2 mukaisesti. Testi tehdään viidellä rinnakkaismittauksella tyypin A1 koekappaleille (kuudes näytekappale toimii varakappaleena). Hinta ei pidä sisällään näytevalmistusta, joten näytteet on toimitettava valmiina testattaviksi. Standardinmukaiset testiparametrit ovat seuraavat: Leukojen paine - 3 bar, Testin nopeus - 50 mm/min. Parametrejä voidaan muuttaa pyynnöstä.

Tällä analyysillä määritetään materiaalin biohajoavuus ISO 14855 -standardin mukaisesti aerobisissa olosuhteissa. Testissä mitataan materiaalin hajoamista hiilidioksidiksi joko teollisen kompostin tai kotikompostin olosuhteissa. Testi soveltuu monenlaisille materiaaleille, mutta se on suunniteltu pääasiassa biohajoaville muoveille ja pakkauksille. Analyysi ei sisällä raaka-aineiden kemiallista tutkimista raskasmetallien osalta, disintegraation testausta tai ekotoksisuuden arviointia, jotka vaaditaan esimerkiksi materiaalin teollisen kompostoitavuuden arviointiin EN 13423- tai ASTM D6400 -standardien mukaisesti. Testi soveltuu kuitenkin erinomaisesti esimerkiksi eri tuoteversioiden vertailuun ennen lopullista kompostoitavuusarviointia. Testausaika (45 päivästä 12 kuukauteen) riippuu tuotteesta ja valituista olosuhteista.

GC-MS-menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä, jotka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US EPA) on määrittänyt korkean prioriteetin epäpuhtauksiksi. Määritettävät yhdisteet: naftaleeni, asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni, antraseeni, fluoranteeni, pyreeni, bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso[k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni ja bentso[ghi]peryleeni.

Analyysi, jossa näytteen dynaaminen viskositeetti määritetään rotaatioreometrillä. Standardimittaus sisältää viskositeetin mittaamisen leikkausnopeuden funktiona yhdessä testilämpötilassa. Kerrothan seuraavat mittausta tilatessa: toivottu testauslämpötila (max. 200 °C), toivottu leikkausnopeusalue ( 0,1 s^-1 – 100 s^-1). Tarjoamme pyynnöstä myös mukautettuja testiohjelmia. Esimerkiksi lämpötilat -20 – 600 °C ja leikkausnopeudet 0,01 - 1000 1/s ovat mahdollisia, samoin kuin rotaatio- ja oskillaatiomittaukset, jne.

Vinyylikloridin (kloorieteeni, CAS 75-01-4) pitoisuuden määritys muovimateriaalista. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on määritellyt vinyylikloridin karsinogeeniksi, ja sen pitoisuudelle ja siirtymälle kontaktimateriaaleista ruokaan on asetettu ylärajat asetuksessa (EU) N:o 10/2011.

PAH-yhdisteiden määritys muovista, kumista, paperista, akrtongista sekä niistä valmistetuista tuotteista (esim. tekstiilit, lelut, pakkausmateriaalit) REACH-asetuksen mukaisesti. Testipaketti sisältää seuraavien aineiden määrityksen: Bentso(a)pyreeni [bentso(def)kryseeni] [CAS: 50-32-8] , Bentso(e)pyreeni [CAS: 192-97-2] , Bentso(a)antraseeni [CAS: 56-55-3] , Chrysene [CAS: 218-01-9] , Bentso(b)fluoranteeni [CAS: 205-99-2] , Bentso(j)fluoranteeni [CAS: 205-82-3] , Bentso(k)fluoranteeni [CAS: 207-08-9], Dibentso(a,h)antraseeni [CAS: 53-70-3].

Standardin ISO 4589-2 mukainen happi-indeksin määritys on osa junissa käytettävien materiaalien palokäyttäytymisen arviointia EN 45545-2 -standardin mukaisesti. Testi tulee suorittaa osana vaatimusten R22, R23 ja R24 täyttämistä. Happi-indeksi (OI, oxygen index) kuvaa pienintä hapen prosenttiosuutta happi-typpiseoksessa, jossa koekappale palaa testiolosuhteissa. EN 45545-2 edellyttää vähintään 28 %:n happi-indeksiä vaaraluokitusten HL1 ja HL2 raideajoneuvoissa. Korkeimman HL3-luokan ajoneuvoissa käytettävien materiaalien happi-indeksin tulee olla vähintään 32 %. Testiä varten tarvitaan 20 näytekappaletta, joiden koko määräytyy materiaalityypin perusteella: Muovit ja muut muotoon valetut materiaalit: 80−150 mm x 10 mm x 4 mm , Vaahtomuovit ja muut huokoiset materiaalit: 80−150 mm x 10 mm x 10 mm, Joustavat kalvot ja kankaat: 140 mm x 52 mm x d (d < 10,5 mm).

Tällä testillä voidaan määrittää muovien kovuus ISO 2039-1 -standardin mukaisella pallomenetelmällä tai ISO 868 -standardin mukaisella Shore-menetelmällä. Testaus tapahtuu huoneenlämmössä, ja hintaan sisältyy kolme mittausta näytettä kohti. Kovuustietoja voidaan käyttää muovien tutkimukseen, kehittämiseen, laadunvalvontaan ja materiaalin hyväksymiseen tai hylkäämiseen ennalta määriteltyjen vaatimusten mukaisesti.

Muovimateriaalien lämmönjohtavuuden ja termisen diffuusiokertoimen mittaus standardin ISO 22007-2 mukaisesti. Myös materiaalin ominaislämpökapasiteetti tilavuusyksikköä kohti voidaan määrittää. Menetelmä soveltuu materiaaleille, joiden lämmönjohtavuus on 0.01 - 500 W/mK ja terminen diffuusiokerroin 5×10−7 ja 1×10−4 m2s−1 välillä. Lämmönjohtavuus voidaan mitata eri suunnista, esimerkiksi vaakatasossa (x,y) tai paksuussuunnassa (z). Mittaus voidaan suorittaa huoneenlämmössä tai lisämaksua vastaan lämpökammiossa (-40 °C - 300 °C).

Tämä WVTR-mittaus määrittää kalvomaisen materiaalin vesihöyryn läpäisynopeuden matalan läpäisevyyden (korkean barrierin) materiaaleista. Hintaan sisältyy yksi mittaus per näyte. Mittaus soveltuu myös keskitason barrier-ominaisuuksilla varustettujen kalvojen testaukseen korkean lämpötilan olosuhteissa. Ilmoitathan tilauksen yhteydessä sekä testauslämpötilan (10 ja 85 °C välillä) että suhteellisen kosteuden (60 ja 100 % välillä), joita haluat testissä käytettävän. Testi soveltuu kalvoille, joiden WVTR-arvo on 1x10-6 ja 10 g/m2/vuorokausi välillä. Testin hinta koostuu kiinteästä aloitushinnasta per näyte sekä yhden päivän mittausajasta. Pyydä tarjous asiantuntijaltamme.

DMA-menetelmällä voidaan mitata materiaalin viskoelastisia ominaisuuksia lämpötilan, ajan, taajuuden, mekaanisen rasituksen, kaasuilmakehän tai näiden yhdistelmien funktiona. Menetelmän avulla voidaan analysoida mm. seuraavia ominaisuuksia: Varastomoduuli (E’), häviömoduuli (E’’) ja häviökerroin (tan δ), Lasisiirtymälämpötila (Tg), Kiteytyminen, Sulaminen, Kovettumiskinetiikka, Mekaaniset ominaisuudet. DMA-mittauksessa materiaaliin voidaan kohdistaa erilaisia rasituksia, kuten veto-, taivutus-, puristus- ja leikkausvoimaa. Koeasetelma ja tarkasteltavan materiaalin ominaisuudet vaikuttavat mittauksen haastavuuteen ja hinnoitteluun.

Kiinteän tilan hiili-13 (13C) NMR-spektroskopia kiinteille hienoksi jauhetuille näytteille. Hinnat sisältävät NMR-putken, mittauksen ja datan käsittelyn. Mahdolliset näytteen hienonnukset ja jauhatukset tulee tehdä ennen näytteen toimitusta Measurlabsille. Tulokset toimitetaan kuvamuodossa. Lisätietoja mittauksesta ja raakadata voidaan toimittaa pyynnöstä. Ota yhteyttä Measurlabsin asiantuntijoihin, jotta näytteenne soveltuvuus kyseiseen analyysiin voidaan varmistaa tai jos tarvitset epätyypillisiä mittausolosuhteita, kuten korkeita lämpötiloja ja/tai pitkiä mittausaikoja.

Biohajoavien muovien ja vastaavien tuotteiden biohajoavuutta teollisessa kompostissa arvioidaan kansainvälisten standardien (EN 13432, EN 14995, ISO 17088) pohjalta. Kompostoitavuuden testaus koostuu neljästä toisiaan täydentävästä testistä, jotka yhdessä varmistavat materiaalin tai tuotteen orgaanisen kierrätettävyyden: Raaka-aineiden kemialliset analyysit, joilla varmistetaan raskasmetallien ja myrkyllisten yhdisteiden puuttuminen materiaalista., Biohajoavuustestit, joilla arvioidaan, miten tuote biohajoaa teollisessa kompostissa., Disintegraatiotestit, joilla seurataan muovin hajoamista pienemmiksi paloiksi erilaisissa ympäristöolosuhteissa., Ekotoksisuuden arviointi, jolla varmistetaan, ettei biohajoamisen tuote ole myrkyllinen eliöille, kuten kasveille, selkärangattomille ja mikro-organismeille.. Tämä analyysipaketti pitää sisällään biohajoamisen testaamisen kansainvälisten standardien mukaisesti kolmen kuukauden testijaksolla, joka on tavanomaisin testausaika biohajoaville muoveille. Testin maksimikesto on 6 kuukautta.

Ligniinin tuhkapitoisuuden määritys lämpötilassa 525°C. Tulos ilmoitetaan tuhkan massaprosenttina alkuperäisestä näytteestä suhteessa kuivapainoon.

Tällä gravimetrisellä menetelmällä voidaan määrittää vesihöyryn läpäisynopeus (WVTR) materiaaleille, joilla on korkea vesihöyrynläpäisevyys. Menetelmä on tarkoitettu muovikalvoille, joiden vedenläpäisynopeus on yli 1 g/m²/vrk. Näytteen enimmäispaksuus on 3 mm. Kokeessa vettä imevää materiaalia laitetaan metallikuppiin, joka on peitetty tutkittavalla materiaalilla ja joka sinetöidään kuppiin vahan avulla. Testinäyte asetetaan ilmastoituun kaappiin ja näytteen massaa mitataan tietyin aikavälein. Massan muutoksesta ajan funktiona voidaan määrittää näytteen WVTR-arvo. Menetelmä ei sovellu materiaaleille, jotka voivat vaurioitua kuuman vahan vaikutuksesta tai kutistua käytetyissä testiolosuhteissa.

Pinnan karheuden tai reunan terävyyden määritys optisella profilometrillä.

Tässä testissä pystysuoraan suunnattu testinäyte altistetaan standardinmukaisen näyte-ilmastoinnin jälkeen pienelle liekille, jonka nimellislämpöteho on 50 W. Testillä voidaan saavuttaa V0-, V1- ja V2-luokittelutasot. Testi suoritetaan UL 94 -standardin kohdan 8 mukaisesti. Tuloksena saat ISO 17025 -akkreditoidun testiraportin.

Testillä määritetään muovisten kalvojen vetolujuusominaisuudet, kuten vetolujuus, myötölujuus, kimmokerroin ja myötövenymä ISO 527-3 -standardin mukaisesti. Testi suoritetaan tavallisesti viidellä rinnakkaismittauksella. Tuloksena saadaan vetokoekäyrät, yksittäiset mittaustulokset sekä keskiarvot tuloksista.

Mikromuovien määritys jätevesinäytteistä FTIR-mikrospektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan lajiteltuina, esimerkiksi: 10–50 µm, 50–100 µm, 100–500 µm, >500 µm. Tämä tuote on tarkoitettu tavanomaisille jätevesinäytteille. Huomioithan, että luonnonvedet käsitellään jätevesien menetelmällä mahdollisen kiintoaineksen vuoksi. Erikoisempien vesinäytteiden (prosessivedet, teollisuusvedet, jne.) osalta ota yhteyttä Measurlabsin asiantuntijaan ennen tilaamista.

Vicat-pehmenemispiste on lämpötila, jossa tylppä neula lävistää näytteen 1 mm syvyyteen tietyllä kuormituksella. Testissä 10 tai 50 newtonin kuorma asetetaan neulalle. Näyte asetetaan öljyhauteeseen, jonka lämpötilaa nostetaan 50 °C/h tai 120 °C/h nopeudella, kunnes neula on uponnut näytteeseen 1 mm syvyydelle. Testihinta sisältä Vicat-pehmenemispisteen määrityksen kolmella rinnakkaismittauksella A50-, A120-, B50- tai B120-menetelmällä.

Tekstiilien vesihöyryn läpäisevyyttä käytetään tekstiilien hengittävyyden arvioimiseen. Testissä mitataan kankaan läpi kulkeutuvan vesihöyryn määrä yksikössä g/m²/vuorokausi. Standardiolosuhteet testaukselle ovat 20 °C lämpötila ja 65 % suhteellinen kosteus.

Mittauksen tuloksena saadaan biopohjaisen (biogeenisen) hiilen osuus, joka ilmaistaan suhteessa kokonaishiileen (total carbon, TC). Sivulla näkyvä hinta on haihtumattomille näytteille. Jos näytteesi on haihtuva, varmista mittauksen sopivuus asiantuntijoiltamme. Huom! Emme voi ottaa vastaan näytteitä, jotka sisältävät keinotekoisia hiili-12-, hiili-13- tai hiili-14-isotooppeja, koska ne voivat vahingoittaa analyysilaitetta.

Tällä menetelmällä voidaan määrittää hiilidoksidin läpäisynopeus yksi- tai monikerroksisten kalvojen läpi infrapunadetektorilla. Mittauksen tulosta voidaan hyödyntää esimerkiksi ruokapakkausten tutkimisessa. Mittaus suoritetaan kahdella rinnakkaismittauksella. Mittausolosuhteet ovat testin aikana 23 °C ja 0 % suhteellinen kosteus.

Tällä testillä voidaan määrittää isotrooppisten ja ortotrooppisten kuitulujitettujen komposiitten vetolujuus standardin ISO 527-4 mukaisesti.

IEC 60243-1 -standardin mukainen muovin läpilyöntilujuuden määritys, jonka aikana näytelevy altistetaan asteittan kasvavalle jännitteelle kahden elektrodin välillä. Jännitettä, jossa muovi ei enää toimi eristeenä, kutsutaan läpilyöntijännitteeksi. Läpilyöntilujuus lasketaan jakamalla läpilyöntijännite näytteen paksuudella, ja se ilmaistaan kilovoltteina millimetriä kohti (kV/mm). Näytteet esikäsitellään säilyttämällä niitä 23 °C:ssa ja 50 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa 24 tuntia ennen testausta. Analyysi kattaa lähtökohtaisesti viisi mittausta 23 °C:ssa, ja läpilyöntilujuus määritetään testitulosten mediaanista. Jos jokin yksittäinen testitulos poikkeaa yli 15 % mediaanista, tehdään viisi lisämittausta, ja läpilyöntilujuus määritetään 10 tuloksen mediaanista. Mahdolliset lisämittaukset eivät vaikuta analyysin hintaan. Suurin mitattavissa oleva läpilyöntilujuus on 50 kV/mm. Tarjoamme myös analyysejä, jotka suoritetaan kryogeenisissä ja korotetuissa lämpötiloissa (250 °C asti). Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme alta löytyvällä lomakkeella.

Tässä testissä vaakasuoraan suunnattu testinäyte altistetaan pienen liekin sytytyslähteelle, jonka nimellislämpöteho on 50 W standardinmukaisen näyte-ilmastoinnin jälkeen. Tällä testillä voidaan saavuttaa HB-luokittelutaso. Testi suoritetaan UL 94 -standardin kohdan 7 mukaisesti. Tuloksena saat ISO 17025 -akkreditoidun testiraportin.

Tällä analyysillä arvioidaan materiaalin aerobista biohajoavuutta maaperää simuloivassa ympäristössä ISO 17556- standardin mukaisesti. On hyvä huomata, että analyysi sisältää ainoastaan tutkimuksen materiaalin hajoamisesta hiilidioksidiksi referenssinäytteeseen verraten. Testiin ei sisälly raaka-aineiden kemiallista analyysiä raskasmetallien osalta, disintegraatiotestausta tai ekotoksisuuden arviointia, jotka vaaditaan materiaalin biohajoavuuden täysmittaista arviontia varten. Testi soveltuukin parhaiten eri tuotevariaatioiden vertailuun ja alustavaan tuotekehitykseen. Testausaika (6-24 kk) riippuu tuotteesta ja valituista olosuhteista.

Refraktometrinen menetelmä valettujen muoviosien, levyjen ja kalvojen taitekertoimen mittaamiseksi refraktometrin avulla. Muovien taitekertoimen mittaus soveltuu niin läpinäkyville, läpikuultaville, värillisille sekä anisotrooppisille muoveille. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu jauhemaisten tai rakeisten materiaalien analysoimiseen. Taitekertoimen mittausta refraktometrillä suositellaan, kun tuloksilta edellytetään suurta tarkkuutta.

Tässä testissä vaakasuoraan suunnattu testinäyte altistetaan standardinmukaisen näyte-ilmastoinnin jälkeen pienelle liekille, jonka nimellislämpöteho on 50 W. Testillä voidaan saavuttaa jokin seuraavista vaahtomuovien luokitteluista: HBF, HF-1 tai HF-2. Testi suoritetaan UL 94 -standardin kohdan 12 mukaisesti. Tuloksena saat ISO 17025 -akkreditoidun testiraportin.

SEC-MALS (size exclusion chromatography – multi angle light scattering) -yhdistelmämittauksella saadaan kattava tieto polymeerituotteen moolimassasta (massakeskeinen Mw ja numerokeskeinen Mn), polydispersiteetistä, sekä tietoa haaroittumisesta. Laitteistoon voidaan myös kytkeä online-viskositeettimittari tarkempaa haaroittumisanalyysiä varten.

Alin kalvonmuodostuslämpötila (eng. minimum film formation temperature, MFFT) on alin lämpötila, jossa lateksi, emulsio tai liima muodostavat kalvon, kun ne asetetaan alustalle ohuena kerroksena. MFFT-arvon avulla voidaan kehittää tuotteita, jotka kovettuvat oikein tietyissä käyttöolosuhteissa. Mittaus antaa tietoa lateksin ja polymeeridispersioiden kalvonmuodostuksen minimilämpötilasta standardimenetelmällä. Testilaitteen lämpötila-alue on -10 °C–60 °C.

Standardin ISO 22196 mukaista menetelmää käytetään yleisesti muovien ja muiden ei-huokoisten pintojen antibakteerisen aktiivisuuden arviointiin. Analyysi suoritetaan siten, että testinäyte kontaminoidaan tietyllä bakteeripitoisuudella, tyypillisesti Staphylococcus aureus- tai Escherichia coli -bakteerilinjoilla, ja inkuboidaan kontrollinäytteen kanssa valvotuissa olosuhteissa. Inkuboinnin jälkeen testipinnalla olevien elinkelpoisten bakteerien määrää verrataan käsittelemättömän kontrollipinnan bakteerimäärään. Ero ilmaistaan logaritmisena vähennyksenä, joka osoittaa antibakteerisen aktiivisuuden tason. Toistettavaa ja luotettavaa ISO 22196 -menetelmää hyödynnetään yleisesti, kun tarkoitus on arvioida terveydenhuoltoalalla käytettävien materiaalien antibakteerisen käsittelyn tehokkuutta. Testi soveltuu myös mm. pakkauksille ja kuluttajatuotteille.

Tämä analyysipaketti sisältää tarvittavat testit, joilla voidaan arvioida tuotteen soveltuvuutta orgaaniseen kierrätykseen kotikompostoinnin kautta. Tällä hetkellä kotikompostoitavuuden testaamiseen ei ole olemassa kansainvälistä standardia, minkä vuoksi australialaista standardia AS 5810 käytetään arvioinnin viitestandardina. Analyysipaketti sisältää seuraavat testit kotikompostoitavuuden arvioinnille: Ainesosien kemialliset analyysit: Varmistetaan raskasmetallien tai myrkyllisten yhdisteiden puuttuminen materiaalista., Biohajoavuustestit: Arvioidaan, miten muovi hajoaa samalla tutkien sen ympäristövaikutuksia., Hajotustestit: Arvioidaan, miten tuote hajoaa pienemmiksi paloiksi kotikompostointiolosuhteissa., Kompostin laadun arviointi: Varmistetaan, että syntyvän kompostin laatu vastaa vertailukelpoisesti kompostia, eikä esimerkiksi sisällä muovia tai muita haitallisia materiaaleja., Ekotoksisuus: Varmistutaan siitä, että biohajoamisen tuote ei ole myrkyllinen eliöille. Arviointi tehdään kahdella tasolla: kasvit ja selkärangattomat.. Tavoitteena on luoda selvä käsitys siitä, voiko materiaalia kierrättää kotikompostointiympäristössä käyttäen edellä mainitun australialaisen standardin määrittelemiä kriteerejä.

Korkean lämpötilan mikroskopia (engl. hot-stage microscopy, HSM) yhdistää mikroskooppikuvauksen termiseen analyysiin. Kun näytettä kuvataan mikroskoopilla eri lämpötiloissa, saadaan tietoa mm. seuraavista: Morfologia ja hiukkasten ominaisuudet, Faasimuutokset (esim. sulaminen, sublimoituminen, höyrystyminen), Kemialliset reaktiot, Kiteytymisen eteneminen. Analyysin tuloksena saadaan mikroskooppikuvia ja -videoita, jotka havainnollistavat näytteessä lämpötilan muutoksen seurauksena tapahtuneita muutoksia. Mittauslämpötilat voidaan valita 25–375 °C väliltä ja suhteellinen kosteus 5–90 %:n väliltä.

Liuoksen viskositeetin määritys kapillaariviskosimetrillä standardin ISO 1628 mukaisesti. Kapillaariviskosimetri mittaa ajan, jonka tunnettu määrä nestettä tarvitsee kulkeakseen kapillaarin läpi. Lämpötilat: 25 - 135 °C

Tässä testissä pystysuoraan suunnattu testinäyte altistetaan pienelle liekin sytytyslähteelle, jonka nimellislämpöteho on 500 W, standardinmukaisen näyte-ilmastoinnin jälkeen. Tällä testillä voidaan saavuttaa 5VB tai 5VA luokittelutasot. Testi suoritetaan UL 94 standardin kohdan 9 mukaisesti. Tuloksena saat ISO 17025 -akkreditoidun testiraportin.

Ryhmäviiveen dispersion (GDD, group delay dispersion) ja ryhmänopeuden dispersion (GVD, group velocity dispersion) määritys optisesta materiaalista valkoisen valon interferometrillä.

Syklosiloksaanit eli rengasrakenteiset siloksaanit ovat ensisijaisia rakenneosia siloksaani-polymeereille ja siten myös silikonikumille. Tästä johtuen syklosiloksaaneja voi jäädä silikoniesineisiin valmistusprosessin jääminä. Useita syklosiloksaaneja (D4, D5, D6; katso taulukko alla) on pidetty haitallisina ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Nämä kolme ainetta on lisätty REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattiluetteloon (SVHC). Yhdiste CAS N:o Lyhenne Oktametyylisyklotetrasiloksaani 556-67-2 D4 Dekametyylisyklopentasiloksaani 541-02-6 D5 Dodekametyylisykloheksasiloksaani 540-97-6 D6 Jotta rasvaa hylkivälle paperille olisi mahdollista saada Joutsenmerkki, ei silikonipinnoitteen syklosiloksaanien pitoisuus saa olla yli 400 ppm yksittäistä ainetta kohden tai 1000 ppm aineiden D4, D5 ja D6 summan osalta. Ylempänä listattujen yhdisteiden lisäksi analyysissä määritetään syklosiloksaanien D3, D7 ja D8 pitoisuudet.

Tämä analyysi sisältää dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) määrityksen pakkauksista (esim. elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset) sekä niiden raaka-aineista. Testi soveltuu paperia, muovia ja/tai kumia sisältäville materiaaleille. Dioksiinit ja furaanit ovat klooria sisältäviä kemikaaleja, joita pidetään biokertyvinä, pysyvinä orgaanisina yhdisteinä (POP), jotka voivat olla myrkyllisiä jopa pieninä annoksina. Vaikka pitoisuusrajoituksia on asetettu pääasiassa elintarvikkeille ja rehuille, erityisesti kierrätetyistä materiaaleista valmistetut pakkausmateriaalit voivat olla epäsuoran altistuksen lähde, riippuen raaka-aineen laadusta ja puhdistusprosessien tehokkuudesta. Testipaketti sisältää seuraavien yhdisteiden määrityksen: Dibentso-p-dioksiinit (PCDD-aineet) Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF-aineet) 2,3,7,8-TCDD. 2,3,7,8-TCDF. 1,2,3,7,8-PeCDD. 1,2,3,7,8-PeCDF. 1,2,3,4,7,8-HxCDD. 2,3,4,7,8-PeCDF. 1,2,3,6,7,8-HxCDD. 1,2,3,4,7,8-HxCDF. 1,2,3,7,8,9-HxCDD. 1,2,3,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD. 1,2,3,7,8,9-HxCDF. OCDD. 2,3,4,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF. 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF. OCDF. Testipaketti soveltuu mm. seuraaviin tarkoituksiin: Kosmetiikkapakkauksiin tarkoitetun kierrätetyn PE:n, PP:n ja LDPE:n analysointi CosPaToxin ohjeiden mukaisesti, Paperista valmistetun kontaktimateriaalin vaatimustenmukaisuuden arviointi Temanord 2008:515 -ohjeiden mukaisesti (vaatimus koskee kloorilla valkaistua paperia).

1000 tuntia altistusta QUV-kiihdytetyssä keinotekoisessa säässä, mukaan lukien L* a* b* värikoordinaattien mittaus ja ΔE*ab laskenta

Kumin hankaustestillä mitataan materiaalin tilavuushäviötä, joka johtuu hankaavasta vaikutuksesta, kun testikappaletta hierotaan tietyn luokan hioma-arkin päällä. Tämä mittaus käsittää ISO 4649 -standardin A-osan ei-pyörivälle kappaleelle. Menetelmä soveltuu vertailevaan testaukseen, laadunvalvontaan, spesifikaatioiden vaatimustenmukaisuuden testaamiseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.

Menetelmällä mitataan alku- ja liukumiskitkakertoimet muovikalvoista, kun niitä liutetaan saman tai toisen materiaalin yli. Tulosta voidaan käyttää esimerksi laadunvarmistukseen. Mittaus sisältää neljä rinnakkaismittausta per näyte.

Tällä testillä määritetään jäykkien muovien puhkaisulujuus. Testissä levymäinen näyte puhkaistaan putoavalla puhkaisuesineellä, joka tiputetaan 1 m korkeudesta 4,4 m/s nopeudella. Kokeen aikana mitataan voimaa ajan funkitiona, ja tuloksena saadaan voima-aikakäyrä, josta voidaan määrittää murtumisenergia. Käytetyn iskukärjen muoto (terävästä pallomaiseen) valitaan materiaalin iskusitkeyden perusteella.

IEC EN 62631-3-1- ja IEC EN 62631-3-2 -standardien mukainen analyysikokonaisuus, jolla mitataan kiinteiden muovien resistiivisiä ominaisuuksia. Litteät näytelevyt asetetaan kahden elektrodin väliin, ja niiden läpi johdetaan tunnettu tasajännite. Tilavuusresistiivisyyden (IEC EN 62631-3-1) mittauksessa mitataan näytekappaleen läpi kulkeva virta, kun taas pintaresistanssin (IEC EN 62631-3-2) mittauksessa mitataan näytteen pintaa pitkin kulkeva virta. Testaus tapahtuu 23 °C:n lämpötilassa ja 50 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Ennen mittausta näytteitä pidetään neljän päivän ajan 23 °C:ssa ja 50 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Mittausta varten tarvitaan kolme identtistä rinnakkaisnäytettä, joiden paksuuden tulisi olla lähellä paksuutta, jossa muovia tullaan käyttämään. Mittaukset voidaan suorittaa myös kryogeenisissä ja korkeissa lämpötiloissa (250 °C asti). Pyydä materiaalillesi räätälöity tarjous asiantuntijoiltamme.

NMR-analyysin avulla voidaan tunnistaa näytemateriaalin sisältämät polymeerit havainnoimalla, miten niiden atomiytimet vuorovaikuttavat magneettikentän kanssa. Tekniikkaa voidaan käyttää ennalta tunnistamattomien polymeerien ja polymeeriseosten karakterisointiin. NMR soveltuu myös polymeerin puhtauden arviointiin ja epäpuhtauksien tunnistamiseen. Menetelmällä voidaan havaita materiaaliin epähuomiossa päätyneet orgaaniset epäpuhtaudet ja määrittää niiden pitoisuudet suhteessa haluttuun koostumukseen. Analyysin tuloksena saadaan prosessoitu NMR-spektri kuvatiedostona. Pyynnöstä voidaan toimittaa myös raakadata ja muita lisätietoja. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme sivun alalaidasta löytyvällä lomakkeella pyytääksesi tarjousta näytemateriaalisi NMR-karakterisoinnille. Analyysin käytännön toteutuksesta sovitaan tapauskohtaisesti näytemateriaalin perusteella.

Augerin elektronispektroskopia (AES) on yleinen menetelmä kiinteiden pintojen analysointiin. AES-mittauksen avulla voidaan selvittää näytteen alkuainekoostumus pinnalta ja eri syvyyksistä sekä tuottaa pintakuvia erityyppisistä sähköä johtavista ja puolijohtavista materiaaleista.

Bioperäisen hiilen määrä voidaan raportoida suhteessa kokonaisorgaaniseen hiileen (TOC) tai kokonaishiileen (TC). Hinta on haihtumattomille näytteille. Jos näytteesi haihtuva, keskustele näytetyyppisi sopivuudesta. Huom! Emme voi ottaa vastaan näytteitä, jotka sisältävät keinotekoisia hiili-12-, hiili-13- tai hiili-14-isotooppeja, koska ne voivat vahingoittaa laitteita.

Mittauksessa HDPE-muovin haarautuneisuus (lyhyiden haarojen tyypit ja suhteellinen määrä) määritetään 13C-NMR-analyysitekniikalla. Haarautuneisuus voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi HDPE:n kiderakenteeseen, sulamispisteeseen, tiheyteen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Analyysin tuloksena saadaan prosessoitu NMR-spektri kuvatiedostona. Raakadata ja lisätietoja mittauksesta toimitetaan asiakkaalle pyynnöstä. Ota asiantuntijoihimme yhteyttä alta löytyvällä lomakkeella pyytääksesi tarjousta analyysille.

1000 tuntia valotusta QSUN-ksenonkaarikammiossa Daylight Q -suodattimella (daylight SPD)

Tämä analyysipaketti sisältää tarvittavat testit, joilla voidaan arvioida tuotteen biohajoamista maaperässä. Analyysit suoritetaan kansainvälisen standardin ISO 23517 mukaisesti sisältäen seuraavat arvioinnit: Ainesosien kemialliset analyysit, joilla varmistetaan, ettei materiaali sisällä raskasmetalleja tai myrkyllisiä yhdisteitä., Biohajoavuustestit, joilla arvioidaan, miten muovi hajoaa samalla tutkien sen ympäristövaikutuksia., Disintegraation arviointi, jolla seurataan tuotteen hajoamista pienemmiksi paloiksi maaperää simuloivassa ympäristössä., Ekotoksisuustesti, jolla varmistutaan siitä, että biohajoamisen lopputuote ei ole myrkyllinen eliöille. Arviointi tehdään kahdella tasolla: kasvit ja selkärangattomat. .

Testillä mitataan nopeutta, jolla metaani läpäisee kalvomaisen materiaalin. Mittaus tehdään ISO 15105-1 -standardin mukaan sisältäen kaksi rinnakkaista mittausta. Testauslämpötila voidaan valita 0 °C ja 200 °C välillä, suhteellisen kosteuden ollessa 0 %. Ohuille ja hauraille materiaaleille sovelletaan ISO 15105-2 -standardia. Tämä menetelmä on saatavilla lisähintaan.

Oksidatiivinen induktioaika (engl. Oxidation Induction Time, OIT) on pyyhkäisykalometrilla tehtävä mittaus, jolla voidaan arvioida näytteen kykyä vastustaa hapettumisreaktioita. Testissä näyte lämmitetään haluttuun lämpötilaan inertissä atmosfäärissä, minkä jälkeen atmosfääriin tuodaan happea. Näytettä pidetään isotermisesti halutussa lämpötilassa niin kauan, että näyte alkaa hapettua. Testissä mitataan hapettumisreaktion alkamiseen vaadittavaa aikaa. Testillä voidaan arvioida esimerkiksi antioksidanttien vaikutusta materiaalin ominaisuuksiin.

Kokoerottelukromatografiaan (SEC) eli geelipermeaatiokromatografiaan (GPC) perustuva analyysi, jossa polymeerin moolimassa määritetään MALS-detektorilla. RI-detektorista poiketen MALS-detektorilla saadaan selville näytteen todellinen moolimassa kalibrointistandardiin suhteutetun moolimassan sijaan. Tuloksina raportoidaan graafinen esitys näytteen moolimassajakaumasta, dispersiteetti (Đ) sekä todellista keskimääräistä moolimassaa kuvaavat Mn, Mw ja Mz-arvot. Näytteen tulee liueta johonkin saatavilla olevista liuottimista huoneenlämmössä. Analysoitava polymeeri ja sille soveltuva liuotin vaikuttavat analyysin hintaan. Saat hinta-arvion ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme.

Polymeerin taktisuuden (isotaktinen, syndiotaktinen tai ataktinen) määritys ydinmagneettisen resonanssin eli NMR:n avulla. Soveltuva NMR-tekniikka valitaan polymeerityypin perusteella: Polypropyleenin (PP) analyysi suoritetaan 1H-NMR-tekniikalla. Kaksiulotteisia mittauksia (esim. COSY-NMR), voidaan käyttää tarkempaan analyysiin., Polymetyylimetakrylaatin (PMMA) analyysiin käytetään13C-NMR-tekniikkaa ja tarvittaessa kaksiulotteisia HMQC-NMR- ja HSQC-NMR-mittauksia.. Analyysin tulokset eli prosessoidut NMR-spektrit toimitetaan kuvatiedostoina. Raakadata ja lisätietoja mittauksesta voidaan toimittaa pyynnöstä. Saat materiaalikohtaisen tarjouksen polymeerin taktisuuden analyysille ottamalla meihin yhteyttä alta löytyvällä lomakkeella. Analyysin hinta riippuu tutkimusasetelmasta; esimerkiksi harvinaisten liuottimien käyttö ja pitkät prosessointiajat nostavat hintaa.

Mittauksella määritetään polypropeenin (PP) moolimassa GPC/SEC-menetelmällä, joko RI- tai MALS-detektorilla. Analyysi soveltuu polypropeenille sekä polyolefiineille, jotka liukenevat 1,2,4-triklooribentseeniin vain korkeissa lämpötiloissa. Tuloksina saadaan graafinen esitys näytteen moolimassajakaumasta, näytteen dispersiteetti sekä luku-, paino- ja atomilukukeskimääräinen moolimassa (Mn, Mw ja Mz). Detektorista riippuen numeeriset tulokset esitetään suhteessa olemassa olevaan standardiin (RI-detektori) tai absoluuttisina lukuina (MALS-detektori). Valittu detektori vaikuttaa analyysin hintaan. Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme.

Testillä mitataan nopeutta, jolla typpi tai helium läpäisee kalvomaisen materiaalin. Mittaus tehdään kolmelle rinnakkaiselle näytepalalle. Testausolosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus) voidaan valita käyttökohde huomioiden parhaiten soveltuviksi. Ilmoitathan tilauksen yhteydessä testauslämpötilan (5 °C ja 95 °C välillä), sekä suhteellisen kosteuden (joko 0 % tai 10 % ja 90 % välillä). Myös hapen (O2) ja hiilidioksidin (CO2) läpäisynopeudet voidaan mitata manometrisellä menetelmällä. Näihin määrityksiin on kuitenkin saatavilla myös edullisemmat menetelmät: Hapenläpäisynopeus kalvomaisille materiaaleille, Hiilidioksidin läpäisynopeus kalvomaisille materiaaleille.

Mitauksessa hyödynnetään AF4-MALS-tekniikkaa, jolla määritetään ultrasuurimolekyylisten UHMW-polymeerien molekyylipaino eli moolimassa. Mittaus soveltuu polymeereille, joiden moolimassa on yli 1E6 g/mol. Näitä ovat mm. polyisopreeni (synteettinen ja luonnonkumi), polybutadieeni ja polyisobuteeni. Tuloksena saadaan polymeerinäytteen moolimassajakauma, dispersiteetti (Đ) sekä todelliset keskimääräiset moolimassat (Mn, Mw ja Mz). Analysoitavan polymeerin tulee liueta johonkin Soveltuvat näytematriisit -kohdassa luetelluista liuottimista. Näytetyyppi ja liuotin vaikuttavat analyysin hintaan. Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme.

Menetelmällä voidaan määrittää vetykaasun (H2) läpäisynopeus yksi- tai monikerroksisten kalvojen läpi painesensorin avulla. Analyysi suoritetaan kahdella rinnakkaismittauksella. Mittausolosuhteet ovat testin aikana 23 °C ja 0 % suhteellinen kosteus. Hinta sisältää yhden vuorokauden testiajan, jonka jälkeen mittausta voidaan jatkaa hintaan 40€/vuorokausi. Myös muiden kaasujen kuten kloorikaasun (Cl) läpäisevyyttä voidaan testata samalla menetelmällä. Ota meihin yhteyttä tarjousta varten.