Muovien ja pakkausten teollinen kompostoituvuus (ASTM D6400)

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä muovien joustavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Tyypillisiä altistusreittejä ftalaateille ovat: Alistus suun kautta Elintarvikkeet: pakkausmateriaaleista voi siirtyä ftalaatteja ruokaan, Lasten lelut: lapset laittavat leluja usein suuhunsa., Altistus hengitysteitse: esimerkiksi vinyylilattian pölyn tai hajusteiden hengittäminen voi altistaa ftalaateille., Ihokosketus: kosmetiikassa, voiteissa ja saippuoissa olevat ftalaatit voivat imeytyä ihon läpi.. Kaikille muille näytematriiseille kuin kosmetiikalle tämä testipaketti sisältää seuraavien EU:n REACH-asetuksessa rajoitettujen ftalaattien analyysin: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Diisobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Diisononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Diisodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0 Kosmetiikalle analyysi sisältää seuraavat ftalaatit: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Di-isononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0

Aerobisen biohajoavuuden määritys merivedessä OECD 306 -standardin mukaisesti. Analyysi soveltuu kemikaaleille, jotka voidaan liuottaa tai dispergoida meriveteen. Testissä kohdekemikaalia sisältävää merivettä inkuboidaan suljetuissa lasiastioissa ja aerobisissa olosuhteissa noin 15–20 °C:ssa enintään 60 vuorokauden ajan. Tuloksia arvioidaan menetelmästä riippuen seuraavasti: Ravistelupullotestissä hajoamista seurataan mittaamalla liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus toistuvasti ajan funktiona. Tulokset raportoidaan hajoamiskäyränä viiveineen, kulmakertoimineen ja t50-arvoineen; prosentuaalinen hajoaminen ilmoitetaan tyypillisesti 60 vuorokauden kohdalla., Suljetun pullon menetelmässä seurataan liuenneen hapen kulutusta tietyin väliajoin (esim. 0, 5, 15 ja 28 vuorokauden kuluttua testin aloituksesta). Prosentuaalinen hajoaminen ilmoitetaan 28 vuorokauden kohdalla tai testin päättyessä.. OECD 306 -testin tuloksia voidaan hyödyntää REACH-rekisteröinnin yhteydessä todisteena aineen hajoamisesta ympäristössä. Lisäksi menetelmä soveltuu biohajoavuuden osoittamiseen REACH-mikromuovikiellon mukaisesti.

Muovin kokonaisfluoripitoisuuden (F) määritys yhdellä seuraavista menetelmistä: EN 14582 -standardiin perustuva analyysi polttoionikromatografilla (CIC). Pohjoismaiden ministerineuvosto suosittelee menetelmää nopeaan fluoripitoisuuden määritykseen mm. pakkausmateriaaleista., EN 15408 -standardiin perustuva analyysi happopommihajotuksella ja ionikromatografilla. Menetelmä soveltuu muovigranulaateille ja -levyille, ja sillä voidaan määrittää myös rikin (S), kloorin (Cl) tai bromin (Br) kokonaispitoisuudet., ASTM D7359-23 -standardin mukainen CIC-analyysi.. Kaikki menetelmät ovat akkreditoituja. Analyysi toteutetaan lähtökohtaisesti näytematriisille parhaiten soveltuvalla menetelmällä, mutta pyynnöstä voidaan yleensä käyttää tiettyä standardia. Sivulla näkyvä hinta sisältää näytteen esivalmistelun (kuivaus ja jauhaminen alle 1 mm partikkeleiksi).

GC-MS-menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä, jotka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US EPA) on määrittänyt korkean prioriteetin epäpuhtauksiksi. Määritettävät yhdisteet: naftaleeni, asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni, antraseeni, fluoranteeni, pyreeni, bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso[k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni ja bentso[ghi]peryleeni.

Helpon biohajoavuuden määritys aerobisissa vesiolosuhteissa OECD 301 -testiohjeen mukaisesti. Mittaus soveltuu esimerkiksi polymeerien vesiliukoisuuden arviointiin. Koekappaletta inkuboidaan mineraalialustassa kontrolloiduissa aerobisissa olosuhteissa 28 päivän ajan. Tulokset ilmoitetaan biologisen hajoamisen prosenttiosuutena ja hajoamiskäyränä. Measurlabs tarjoaa testausta kolmella OECD 301 -ohjeessa kuvaillulla menetelmällä: OECD 301B – CO₂-kehitystesti, OECD 301D – hapenpoistuma suljetussa pullossa, OECD 301F – hapenottokyky manometrirespirometrialla. Sopivin menetelmä valitaan näytteen ominaisuuksien, kuten liukoisuuden, haihtuvuuden ja odotetun biohajoavuuden perusteella. Kaikkia kolmea testiä voidaan käyttää todentamaan polymeerien biohajoavuus EU:n mikromuovikiellon (komission asetus (EU) 2023/2055) mukaisesti. Kielto ei koske biohajoavia muoveja.

Tällä analyysillä arvioidaan materiaalin aerobista biohajoavuutta maaperää simuloivassa ympäristössä ISO 17556- standardin mukaisesti. On hyvä huomata, että analyysi sisältää ainoastaan tutkimuksen materiaalin hajoamisesta hiilidioksidiksi referenssinäytteeseen verraten. Testiin ei sisälly raaka-aineiden kemiallista analyysiä raskasmetallien osalta, disintegraatiotestausta tai ekotoksisuuden arviointia, jotka vaaditaan materiaalin biohajoavuuden täysmittaista arviontia varten. Testi soveltuukin parhaiten eri tuotevariaatioiden vertailuun ja alustavaan tuotekehitykseen. Testin hinta vaihtelee testin keston mukaan. Testin kesto vaihtelee 3 kuukaudesta 24 kuukauteen.

1000 tuntia altistusta QUV-kiihdytetyssä keinotekoisessa säässä, mukaan lukien L* a* b* värikoordinaattien mittaus ja ΔE*ab laskenta

1000 tuntia valotusta QSUN-ksenonkaarikammiossa Daylight Q -suodattimella (daylight SPD)

Kohdennettu PFAS-yhdisteiden analyysi useista eri materiaaleista akkreditoiduilla, laboratorion sisäisillä LC-MS/MS-menetelmillä. Analyysi sisältää suuren määrän fluoriyhdisteitä: 77 analysoitua ainetta, 126 muuta lueteltua ainetta (analysoitujen happojen suolat, alkoholit ja muut samankaltaiset aineet), Yhteensä 126 raportoitua ainetta, Aineluettelo toimitetaan erillisenä liitteenä tarjouksen yhteydessä.. Esimerkkejä analysoitavista yhdisteistä ovat PFOS, PFOA, PFHxS ja PFNA. Muovin ja paperin lisäksi menetelmä soveltuu tekstiileille, nahalle, puulle, metalleille, maaleille ja pinnoitteille. Analyysia voidaan hyödyntää esimerkiksi elintarvikepakkausten vaatimustenmukaisuuden arviointiin PFAS-yhdisteiden enimmäismäärän osalta. Tällöin kohdennetun analyysin lisäksi tulisi kuitenkin mitata myös (orgaanisen) fluorin kokonaismäärä. Voimme sisällyttää molemmat analyysit samalle tarjoukselle.

Polymeerien liukenemis- ja uuttokäyttäytymisen mittaus vedessä OECD 120 -testiohjeen mukaisesti. Testissä kolme 10 g:n näyteannosta lisätään 1 litraan vettä, ja näytteitä sekoitetaan 24 tunnin ajan 20 °C lämpötilassa. Vesifaasi erotetaan sentrifugoimalla tai suodattamalla ja analysoidaan liukoisuuden määrittämiseksi. Testiä voidaan käyttää polymeerien vesiliukoisuuden osoittamiseen REACH-mikromuovirajoituksen mukaisesti (komission asetus (EU) 2023/2055. Mitatun liukoisuuden tulee olla > 2 g/l.