Testauspalvelut

Näytteen hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuuden määritys. CHNS-analyysi (”LECO-analyysi”) suoritetaan Dumas-polttomenetelmällä, jossa näyte poltetaan 25 kPa happiatmosfäärissä korkeassa lämpötilassa (1000 °C) ja komponentit …

Mikromuovien määritys jätevesinäytteistä Raman-spektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan lajiteltuina, esimerkiksi: 1–50 µm, 50–100 µm, …

Mikromuovien määritys mikro-Raman- tai mikro-FTIR-menetelmällä. Analyysiraportissa listataan löydettyjen muovityyppien partikkelikokojakaumat (1 μm - 5 000 µm). Tämä analyysi on tarkoitettu ainoastaa …

Karl Fischer -titraus on klassinen titrausmenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää näytteen vesipitoisuus. Menetelmä soveltuu esimerkiksi häviävän pienten vesipitoisuuksien määrittämiseen orgaanisista …

Tarjoamme räätälöitäviä analyysipaketteja sedimenttinäytteiden koostumuksen ja kontaminaatiotason määrittämiseksi ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeiden mukaisesti. Peruspakettimme sisältää seuraavat …

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrittämisen. Menetelmä soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, …

Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuden (TOC) määritys vesinäytteistä. Analyysin tulokset esitetään yksikössä mg/l.

Vesinäytteen ICP-MS mittaus sisältää seuraavien alkuaineiden määrityksen: Be, Ba, Co, Al, Mg, Cu, Li, Mn, Ag, Sn, Ti, V, Zn, Tl, B, Hg, Mo, Fe, Ca, K, U, P, …

Muovin kokonaisfluoripitoisuuden (F) määritys standardin EN 15408 mod. mukaisesti. Analyysi sisältää happipommihajotuksen sekä ionikromatografisen (IC) mittauksen. Näytteen mahdollinen valmistelu, kuten jauhaminen pienemmiksi …

Analyysissä määritetään kymmenen yleisen muovityypin (PE, PP, PS, ABS, PVC, PET, PC, PMMA, PA6, PA66) pitoisuus pyrolyysi-GC/MS-menetelmällä. Mikromuovit suodatetaan näytteestä ja tulokset raportoidaan µg/l muodossa jokaisen …

Analyysissä määritetään kymmenen yleisen muovityypin (PE, PP, PS, ABS, PVC, PET, PC, PMMA, PA6, PA66) pitoisuus pyrolyysi-GC/MS-menetelmällä. Menetelmässä mikromuovit suodatetaan näytteestä ja tulokset …

Partikkelikokojakauman (PSD) määritys dynaamisella valon sironnalla (DLS voidaan tehdä joko dispersioista tai kiinteistä aineista, jotka voidaan dispergoida veteen tai orgaanisiin liuottimiin. …

B1-vitamiinin (tiamiini) määritys elintarvikkeista HPLC-MS/MS-menetelmällä. Analyysi on saatavilla myös lisäravinteille, ja tällöin käytetään UPLC-MS/MS-menetelmää. Asetuksen (EU) N:o …

PFAS-yhdisteiden määrittäminen US EPA 1633 pohjautuvalla menetelmällä. Laaja analyysipaketti, joka sisältää seuraavat 49 PFAS-yhdistettä: Lyhenne (Yhdiste) CAS 3:3 FTCA CAS: 356-02-5 4:2 …

Valittujen PFAS-yhdisteiden määritys LC-MS-tekniikalla. Analyysipaketti sisältää yhteensä 32 yhdisteen määrityksen, mukaan lukien PFOS:n (perfluorioktaanisulfonihappo), PFOA:n (perfluorioktaanihappo) ja PFHxS:n …

Bromidin, fluoridin, kloridin, nitraatin, nitriitin ja sulfaatin (Br-, F-, Cl-, NO2-, NO3- ja SO42-) määritys maasta, lietteestä, sedimentistä …

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- ja sedimenttinäytteille. Määritys sisältää näytteen esikäsittelyn kuningasvesihajotuksella ja seuraavien alkuaineiden mittaamisen …

B2-vitamiinin (riboflaviini) määritys elintarvikkeista HPLC-MS/MS-menetelmällä tai lisäravinteista UPLC-MS/MS-menetelmällä. Asetus (EU) N:o 1169/2011 määrittää riboflaviinin (B2-vitamiinin) …

Analyysi sisältää uudessa jätevesidirektiivissä (EU) 2024/3019 mainittujen yhdisteiden pitoisuuksien määrityksen. Erittäin helposti käsiteltävät aineet: Amisulpridi (CAS: …

Mikromuovien määritys ihmisperäisistä biologisista näytteistä FTIR-spektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan mikromuovipartikkelien määrä millilitraa kohden sekä tietoa muovityypeistä ja partikkelien …

B7-vitamiinin (biotiini) määritys elintarvikkeista HPLC-UV-VIS-menetelmällä tai lisäravinteista UPLC-MS/MS-menetelmällä. Asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaan elintarvikkeen …

Kiinteiden aineiden Raman-spektroskopialla voidaan määrittää aineen kemiallinen rakenne. Analyysi soveltuu orgaanisille ja epäorgaanisille näytteille, pois lukien metallit ja metalliseokset.

Analyysi sisältää jätevesidirektiivissä (EU) 2024/3019 mainittujen yhdisteiden konsentraation määrittämisen: Erittäin helposti käsiteltävät aineet: Amisulpridi (CAS: 71675-85-9), …

GC-MS-menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä, jotka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US EPA) on määrittänyt korkean prioriteetin epäpuhtauksiksi. Määritettävät …

Mikromuovien määritys µFITR-menetelmällä suoraan soveltuvalta filtteriltä. Sopivin filtteri menetelmään on Anodisc (0.2 μm huokoskoko, 25 mm halkaisija). Sivulla näkyvä hinta ei sisällä näytteen esikäsittelyä, vaan ainoastaan mittauksen suoraan filtteriltä. …

PFAS-yhdisteiden määrittäminen vesinäytteistä. Laaja analyysipaketti, joka sisältää seuraavat 35 PFAS-yhdistettä: Yhdiste CAS PFBA  375-22-4  PFPeA  2706-90-3  PFHxA  307-24-4  PFHpA  375-85-9  PFOA  335-67-1  PFNA …

Mikromuovien määritys eläinperäisistä biologisista näytteistä FTIR:n avulla. Analyysissä määritetään mikromuovipartikkelien lukumäärä muovityypeittäin. Biologisten näytteiden mikromuovianalyysit toteutetaan ja hinnoitellaan …

Jauhemaisen näytteen analyysipaketti, joka sisältää seuraavat analyysit: Hiukkaskokojakauman määritys SEM-EDX-menetelmällä, sisältäen näytevalmistelun isopropanolilla ja nanohiukkasten tunnistuksen Euroopan komission suosituksen …

Ligniinin tuhkapitoisuuden määritys lämpötilassa 525°C. Tulos ilmoitetaan tuhkan massaprosenttina alkuperäisestä näytteestä suhteessa kuivapainoon.

Mikromuovien määritys jätevesinäytteistä FTIR-mikrospektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan lajiteltuina, esimerkiksi: 1–50 µm, 50–100 µm, …

Mikromuovien määritys maassa, lietetteessä tai sedimentissä µRaman- tai µFTIR-spektroskopialla. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan lajiteltuina, esimerkiksi: 1–50 µm, 50–100 µm, 100–500 µm, >500 …

Analyysissä määritetään kymmenen yleisen muovityypin (PE, PP, PS, ABS, PVC, PET, PC, PMMA, PA6, PA66) pitoisuus pyrolyysi-GC/MS-menetelmällä. Mikromuovit suodatetaan näytteestä ja …

Uuden juomavesidirektiivin mukainen veden PFAS-analyysi, joka kattaa direktiivissä listatut 20 yhdistettä: — perfluoributaanihappo (PFBA) — perfluoripentaanihappo (PFPA) — perfluoriheksaanihappo (PFHxA) — …

Mittauksella voidaan määrittää 36 alkuaineen määrät ultrapuhtaassa vedessä käyttämällä ICP-MS-menetelmää. Määritettävät alkuaineet: Al, Sb, As, Ba, Be, Bi, B, Cd, Ca, Cr, Co, Cu, Ga, Ge, Au, Fe, Pb, Li, Mg, Mn, Mo, Ni, Nb, Pt, K, Ag, …

Menetelmällä määritetään anionien pitoisuus ultrapuhtaasta vedestä käyttäen ionikromatografiaa (IC). Määritettävät anionit: bromidi (Br-), kloridi (Cl-), fluoridi (F-), nitraatti (NO3-), nitriitti(NO2-), fosfaatti (PO43-) ja sulfaatti (SO42-). Näyte …

Vesinäytteen kokonaismetallipitoisuuksien Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V …

Menetelmällä määritetään orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus eli TOC ultrapuhtaasta vedestä. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuun astiaan. Näyteastioita saa tarvittaessa Measurlabsilta.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määritys vedestä GC-MS-tekniikalla. Analyysi määrittää 67 haihtuvaa yhdistettä, mukaan lukien BTEX, DIPE, ETBE, MTBE, TAEE, TAME ja …

Analyysillä voidaan määrittää helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrä biokaasunäytteistä. Tyypillisesti havaittavien VOC-yhdisteiden kiehusmispiste on 60-280 °C. Näytteet …

Menetelmällä määritetään kationien pitoisuus ultrapuhtaasta vedestä käyttäen ionikromatografiaa (IC). Määritettävät kationit: ammonium (NH4+), kalsium (Ca2+), litium (Li+), magnesium (Mg2+), kalium (K+) ja natrium (Na+). Näyte tulee ottaa erityisesti …

Liuottimen puhtausmääritys GC-FID- ja Karl Fischer -tekniikoilla. Määritys suoritetaan analysoimalla näyte GC-FID: llä ja vertaamalla liuotinsignaalin pinta-alaa kaikkien piikkien yhdistettyyn pinta-alaan. Tuloksena saadaan …

Partikkelikokojakauma määritetään läpäisyelektronimikroskoopilla (TEM) otetuista kuvista. Menetelmä soveltuu parhaiten alle 50 nm kokoisille hiukkasille. Hiukkasten muodosta riippuen analyysi sisältää joko halkaisijan tai pituuksien ja …

Pyrolyysi-kaasukromatografia-massaspektrometria- eli py-GC-MS-analyysi tuntemattoman polymeerinäytteen tunnistamiseen. Pyrolyysivaiheessa näyte kuumennetaan nopeasti, jolloin sen sisältämät yhdisteet hajoavat …

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- tai sedimenttinäytteille. Määritys …

Kromi-6 (Cr-VI) määritys maaperästä, sedimentistä tai lietteestä ionikromatografiaan perustuvalla menetelmällä standardien EN 15192 ja EPA 3060A mukaisella menetelmällä. Analyysin …

Mittauksella määritetään liuenneen piin pitoisuus ultrapuhtaassa vedessä käyttämällä UV-VIS-spektroskopiaa (molybdeeni-heteropolysininen-menetelmä). Piin määritysraja (LOD) on 0,7 ppb. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille …

Testillä selvitetään paperin, kartongin tai sellun tuhkapitoisuus, kun näyte poltetaan 525 °C:ssa. Menetelmällä määritetään näytteessä olevan epäorgaanisen aineksen massa.

PFAS-yhdisteiden määrittäminen maa- tai sedimenttinäytteistä. Laaja analyysipaketti sisältää seuraavat 23 PFAS-yhdistettä: Lyhenne Yhdiste PFBA Perfluoributaanihappo PFPeA Perfluoripentaanihappo …

Kromatografisella menetelmällä määritetään vedestä tai liuoksesta 16 PAH-yhdistettä, jotka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US EPA) on määrittänyt korkean prioriteetin …

Raman-spektroskopia on näytettä vahingoittamaton analyysimenetelmä, jota käytetään kemiallisten ominaisuuksien määrittämiseen. Tämä Raman-analyysi soveltuu orgaanisille ja epäorgaanisille nesteille.

TOP-analyysin (eng. sanoista total oxidizable precursors) avulla voidaan arvioida PFAS-yhdisteiden esiasteiden ja välituotteiden läsnäoloa hapettamalla ne stabiileiksi PFAS-yhdisteiksi. Analyysi voidaan yhdistää perinteiseen PFAS-analytiikkaan …

B9-vitamiinin määritys elintarvikkeista tai ravintolisistä. Analyysi kattaa hieman eri parametrit matriisista riippuen: Elintarvikkeet: foolihappo, 5-metyyli-tetrahydrofoolihappo, …

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- tai sedimenttinäytteille. Määritys …

Selluprosessin nestenäytteiden kemiallisen hapenkulutuksen mittaaminen ympäristökuorman selvittämiseksi. Näyte on säilytettävä alle 5° C lämpötilassa ja testi on tehtävä 5 päivän kuluessa …

Volumetrinen (staattinen) tai dynaaminen kemisorptio hiilimonoksidilla (CO) tai vedyllä (H2). Mittausta käytetään yleensä katalyyttisen aktiivisuuden ja aktiivisten kohtien määritykseen. Lämpötila-ohjelmoiduilla analyyseillä (engl. TPX, temperature-programmed experiments) saadaan …

Aminohappojen määrittäminen jätevesinäytteestä. Analyysi sisältää seuraavien aminohappojen määrittämisen: Alaniini, Arginiini, Asparagiini, Aspartaatti, Sitrulliini, Kystiini/kysteiini, Glutamaatti, Glutamiini, Glysiini, Histidiini, …

Bromattujen palonestoaineiden (BFR, PBB, PBDE) määritys rakennusmateriaaleista py-GC-MS laitteistolla. Analyysi perustuu ISO 7270-1 -standardiin. Palonestoaineet voidaan analysoida myös sähköteknisistä laitteista IEC 62321-6 -standardin …

Menetelmällä määritetään epäorgaanisen hiilen kokonaispitoisuus eli TIC ultrapuhtaasta vedestä. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuun astiaan. Näyteastioita saa …

Kemiallisten ryhmien tunnistaminen vesiliuosnäytteistä FTIR-spektroskopialla. Tulokset toimitetaan raakadatana ja spektrinä. Sisältää 1–3 näytteen analysoinnin.

Mikromuovien määritys vesieliöperäisistä biologisista näytteistä FTIR-menetelmällä. Analyysissä määritetään mikromuovipartikkelien lukumäärä muovityypeittäin.

Menetelmällä määritetään orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) epäorgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TIC) ultrapuhtaasta vedestä. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille …

Kaasumaisten näytteiden analyysi Raman-spektroskopialla.