Testauspalvelut

Komission asetus (EU) N:o 2023/915 määrittelee enimmäismäärät raskasmetalleille useissa elintarvikkeissa ja direktiivi 2002/32/EC vastaavasti eri rehutuotteissa. Tällä paketilla voidaaan analysoida raskasmetallien lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As) ja elohopea (Hg) jäämiä elintarvikkeista, rehuista ja ravintolisistä. Määritys suoritetaan ICP-MS-menetelmällä EN 15763 -standardin mukaisesti.

Näytteen hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuuden määritys. CHNS-analyysi (”LECO-analyysi”) suoritetaan Dumas-polttomenetelmällä, jossa näyte poltetaan 25 kPa happiatmosfäärissä korkeassa lämpötilassa (1000 °C) ja komponentit erotetaan kaasukromatografisesti ennen tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Happi määritetään pelkistämällä happiyhdisteet granulaarisen hiilen kanssa 1480 °C:ssa hiilimonoksidiksi ennen kaasukromatografista erotusta ja tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Näyte voi olla joko kiinteä tai nestemäinen, mutta vesiliuoksissa oleva vesi kuitenkin häiritsee mittausta ja vaikuttaa mittaustulokseen. Vesipitoisen näytteen tapauksessa näyte voidaan kuivata ennen määritystä, mikäli tulos halutaan suhteessa kuivapainoon. Tuhka, kuivaus ja haihdutushäviö mittaukset nostavat miniminäytemäärän mittauksiin 300 mg:aan. Hinta sisältää kaksi rinnakkaista määritystä. Tulokset raportoidaan massaprosentteina alkuperäisestä näytteestä, ja mittauksesta saadaan hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuus näytteessä, mutta se ei ota kantaa kemialliseen rakenteeseen. Mittaus voidaan yhdistää muiden analyysimenetelmien kanssa (mm. GC-MS, 1H ja 13C NMR) yhdisteen rakenteen selvittämiseksi. Mahdollisia alkuainepaketteja: O, CHNS ja CHNOS.

XRF on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysimenetelmä, jota voidaan käyttää nesteiden ja kiinteiden aineiden alkuaineanalyysin tekemiseen. Tämä analyysi soveltuu näytteille, jotka eivät vaadi monimutkaista esikäsittelyä, varotoimia tai muita erityistoimenpiteitä. Mittaukseen käytetään lähtökohtaisesti aallonpituusdispersiivistä XRF-spektrometriä (WDXRF). Ilmoitathan tilauksen yhteydessä, jos haluat mittauksen energiadispersiivisellä XRF-spektrometrillä (EDXRF).

Tof-ERDA-mittaus soveltuu kiinteiden näytemateriaalien alkuainekoostumuksen kvantitatiiviseen määritykseen ja syvyysprofilointiin. ToF-ERDA havaitsee kaikki alkuaineet ja vedyn eri isotoopit. Menetelmä tuottaa alkuainekohtaiset syvyysprofiilit määrittämällä kunkin alkuaineen pitoisuuden eri syvyyksillä näytteessä. Tyypillisesti detektioraja on 0,1–0,5 atomiprosenttia ja syvysresoluutio 5–20 nm. Menetelmä soveltuu 20–500 nm paksuisten ohutkalvojen analysointiin. Näytteen pinnan on oltava sileä, ja sen karheuden on oltava alle 10 nm, jotta mittaus pystytään suorittamaan. Menetelmä on luontaisesti kvantitatiivinen, kun analysoidaan ohutkalvoja tyypillisillä substraateilla, kuten pii (Si), galliumnitridi (GaN), piikarbidi (SiC), galliumarsenidi (GaAs) tai indiumfosfidi (InP). Siksi referenssinäytteitä ei tarvita kvantitatiivisten tulosten saamiseksi. Tämä tekniikka on erityisen hyödyllinen kevyiden alkuaineiden analysoinnissa. Normaalien TOF-ERDA mittausten lisäksi suoritamme myös LI-ERDA-mittauksia (tunnetaan myös nimellä Foil ERDA) vedyn isotooppien määrittämiseksi matalina pitoisuuksina. LI-ERDA:lla saavutetaan tyypillisesti 0.01 atomiprosentin määritysrajat vedyn isotoopeille ja päästään joidenkin materiaalien osalta jopa 1 nm syvyysresoluutioon. LI-ERDA:lla ei voida määrittää muita alkuaineita samanaikaisesti vedyn kanssa.

Päätöstä 268/1992 (KTM) sovelletaan Suomessa valmistettaviin tai suoraan kolmansista maista tuotaviin kontaktimateriaaleihin, joille ei ole harmonisoitua EU-lainsäädäntöä. Vaikka keraamisista kontaktimateriaaleista on olemassa harmonisoitua lainsäädäntöä (direktiivit 84/500/ETY, 2005/31/EY), joka on kansallisesti saatettu voimaan Suomessa asetuksella KTM 165/2006), tätä päätöstä sovelletaan kuitenkin sellaisiin keraamisiin tuotteisiin, joissa on huuliraja ja/tai jotka on tarkoitettu pikkulapsille. Asetuksen asettamat raja-arvot: Lyijy (Pb): 0,50 mg/dm2, Kadmium (Cd): 0,10 mg/dm2, Kromi (Cr): 2,0 mg/dm2, Nikkeli (Ni): 2,0 mg/dm2.

Testillä mitataan raskasmetallien ja alumiinin siirtymä kylmään veteen elintarvikekontaktiin tarkoitetusta pahvista tai paperista. Menetelmä soveltuu mm. alumiinin (Al), lyijyn (Pb) ja kadmiumin (Cd) migraation määrittämiseen BfR:n suosituksen XXXVI mukaan. Menetelmä soveltuu myös kadmiumin (Cd), lyijyn (Pb) ja elohopean (Hg) migraation määrittämiseen CEPI:n elintarvikekontaktiin suunnatun paperin ja kartongin testausohjeiden mukaisesti.

Alumiinin, antimonin, arseenin, bariumin, boorin, kadmiumin, kromi (III), kromi (VI), koboltin, kuparin, lyijyn, mangaanin, elohopean, nikkelin, seleenin, strontiumin, tinan, orgaanisen tinan ja sinkin siirtymän testaus lelumateriaaleista ja lelujen osista sekä pienille lapsille tarkoitetuista juoma- ja ruokailuvälineistä. Kromi (VI) ja orgaaninen tina analysoidaan erikseen, jos kokonaismäärän raja-arvo ylittyy.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) pitoisuuden määritys palavista materiaaleista. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrittämisen. Menetelmä soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä metalleja näytteestä kannattaa analysoida tavallisella, kvantitatiivisella menetelmällä. Mittaus suoritetaan korkean resoluution ICP-MS-tekniikalla (ICP-SFMS), jolla pystytään tunnistamaan erityisen alhaisia alkuainepitoisuuksia. Menetelmä sisältää seuraavien alkuaineiden semi-kvantitatiivisen määrittämisen: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Si, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Huomattehan kuitenkin, että joitain alkuaineita ei välttämättä voida määrittää matriisihäiriöistä johtuen. Tämän puolikvantitatiivisen analyysin aikana instrumentti kalibroidaan noin 30 alkuaineelle. Kvantitatiivinen analyysi on myös saatavilla lisämaksusta. Tämän analyysin aikana kaikki elementit kalibroidaan (pois lukien halogeenit ja Os). Pyydäthän tarjouksen tästä palvelusta.

Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuden (TOC) määritys vesinäytteistä. Analyysin tulokset esitetään yksikössä mg/l.

Vesinäytteen ICP-MS mittaus sisältää seuraavien alkuaineiden määrityksen: Be, Ba, Co, Al, Mg, Cu, Li, Mn, Ag, Sn, Ti, V, Zn, Tl, B, Hg, Mo, Fe, Ca, K, U, P, Cd, Na, Cr, Ni, Pb, Sb, As ja Se. Näyte homogenisoidaan ja hapotetaan (HNO3), jonka jälkeen analyysi suoritetaan nestefaasista. Analyysi on tarkoitettu vain puhtaille luonnonvesille eikä se sovellu vesinäytteille, joissa kiintoainemäärä on suuri tai näytematriisi on selvästi luonnonvedestä poikkeava (esim. jäte- ja teollisuusvedet). Tällaisia näytteitä varten laadimme teille mielellämme erillisen tarjouksen. Kunkin alkuaineen pitoisuus ilmoitetaan tuloksissa yksikössä µg/l.

Muovin kokonaisfluoripitoisuuden (F) määritys standardin EN 15408 mod. mukaisesti. Analyysi sisältää happipommihajotuksen sekä ionikromatografisen (IC) mittauksen. Näytteen mahdollinen valmistelu, kuten jauhaminen pienemmiksi partikkeleiksi, veloitetaan erikseen. Tämä menetelmä soveltuu myös rikin (S), kloorin (Cl) tai bromin (Br) kokonaispitoisuuksien määrittämiseen. Analyysin tulokset raportoidaan yksikössä mg/kg.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) määritys paperista, muovimateriaaleista ja tekstiileistä. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioidessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Saat lisätietoja ja tarjouksen laittamalla meille viestiä alta löytyvällä lomakkeella.

Mittaus suoritetaan käyttämällä korkearesoluutioista ICP-MS-tekniikkaa (ICP-SFMS), joka pystyy tunnistamaan erittäin alhaiset alkuainepitoisuudet. Mittaus sisältää vain valikoidun alkuaineen tai alkuaineet, jotka tulee valita ennen analyysiä alla olevasta listasta: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. HUOM: Hinta koskee yhden alkuaineen määrittämistä. Hinta seuraavien alkuaineiden määrittämiselle samasta näytteestä on 40 €/alkuaine.

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- ja sedimenttinäytteille. Määritys sisältää näytteen esikäsittelyn kuningasvesihajotuksella ja seuraavien alkuaineiden mittaamisen ICP-OES-tekniikalla: Ag, As, Ba, Be, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Li, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Sr, Tl, V ja Zn. Mitattujen alkuaineiden pitoisuudet esitetään yksikössä mg/kg k.a. Analyysi on mahdollista saada myös nopeutetulla toimitusajalla. Pyydä tarjous asiantuntijaltamme.

Lyijyn ja kadmiumin siirtyminen keraamisista, lasisista ja emaloiduista esineistä. Keraamisia esineitä ja ruokailuvälineitä koskevat komission direktiivissä 2005/31/EY määritellyt raja-arvot: Kategoria Lyijy Kadmium Tarvikkeet, joita ei voi täyttää nesteellä, sekä tarvikkeet, jotka voidaan täyttää nesteellä, mutta joiden sisäsyvyys, mitattuna alhaisimmasta kohdasta yläreunan kautta kulkevaan tasoon on enintään 25 mm 0,8 mg/dm2 0,07 mg/dm2 Kaikki muut tarvikkeet, jotka voidaan täyttää nesteellä 4,0 mg/l 0,3 mg/l Keittämiseen tarkoitetut tarvikkeet; pakkaus- ja säilytysastiat, joiden tilavuus on suurempi kuin kolme litraa 1,5 mg/l 0,1 mg/l Lisäksi standardissa ISO 4531-1/2:1998 on määritelty raja-arvot lyijyn (2 mg/esine) ja kadmiumin (0,2 mg/esine) vapautumiselle esineistä, joissa on huuliraja (kuten kupit ja mukit). Lasille ja emaloiduille tuotteille ei tällä hetkellä ole EU:ssa harmonisoitua kontaktimateriaalilainsäädäntöä. Tyypillisesti on mahdollista soveltaa komission direktiivissä 2005/31/EY määriteltyjä raja-arvoja. Kansallisella tasolla saatetaan kuitenkin edellyttää myös lisä- tai erillisvaatimuksia migraatiorajojen, testattujen alkuaineiden ja/tai testausolosuhteiden osalta. Alla on esimerkkejä kansallisella tasolla määritellyistä erityisvaatimuksista: Jäsenvaltio Lainsäädäntö Erillisvaatimukset* Ranska Fiche MCDA n°2 (V01 – 01/05/2016) Keramiikka, lasi, emalit Erilliset siirtymärajat esineille, joissa on huuliraja, Siirtymärajat alumiinille (Al), koboltille (Co) ja arseenille (As). Emaloidut ja koristellut tuotteet (muut kuin keramiikka) Siirtymäraja Cr VI:lle. Italia Ministerial Decree of 21/03/1975, as amended Lyijylasi (kristalli) Erillinen analyysimenetelmä ja siirtymän raja-arvo lyijylle. Alankomaat Commodities Act (Packagings and Consumer Articles) Lasi ja lasikeramiikka Erilliset siirtymien raja-arvot seuraaville metalleille: Sb, As, Ba, B, Cd, Ce, Cr, F, Co, Li, Pb, Mn, Ni, Rb, Zr. Keramiikka ja emalit Erilliset siirtymien raja-arvot seuraaville metalleille: As, Ba, B, Cd, Cr, Co, Hg, Li, Pb, Rb, Se, Sr. Suomi KTM:n päätös 268/1992 Lasi, emalit ja keramiikka (jos tuotteessa huuliraja ja/tai tarkoitettu pienille lapsille) Erilliset siirtymien raja-arvot seuraaville metalleille: Pb, Cd, Ni, Cr. * Testaus erityisvaatimusten mukaisesti on mahdollista lisämaksusta. Saatavilla olevat testausmenetelmät on listattu alla: Materiaali Tuotetyyppi Testimenetelmä Saatavilla olevat menetelmät Keramiikka Ruokailuvälineet (esim. lautaset) Upotusmenetelmä EN 1388-1, ASTM C 738 Keramiikka Juoma-astiat Täyttömenetelmä EN 1388-1, ASTM C 738 Lasi Ruokailuvälineet (esim. lautaset) Upotusmenetelmä EN 1388-2 Lasi Juoma-astiat Täyttömenetelmä ISO 7086-1 Keramiikka, lasi, emalit Juoma-astiat Huulirajatesti ASTM C 927

Alkuaineiden (Co, Si, P, S, B ja Na) pitoisuuden määritys kiinteistä teollisuuskemikaaleista. Tämä menetelmä sopii esimerkiksi CoNO3-kemikaalin analysointiin. Tuloksena saadaan pitoisuus pääkomponentille (Co) sekä analysoiduille epäpuhtauksille.

Alkuaineiden analyysi elintarvikkeista, rehuista ja ravintolisistä ICP-menetelmillä (ICP-MS, ICP-AAS, ICP-OES). Elintarvikkeiden ja rehujen alkuainekoostumus vaikuttaa niiden laatuun ja ominaisuuksiin monilla tavoin. Jotkin alkuaineet ovat tärkeitä kivennäisaineita, jotka parantavat ruoan ravitsemuksellista laatua, kun taas toiset (esim. raskasmetallit) ovat ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia. Jotkin alkuaineet voivat lisäksi vaikuttaa tuotteen aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Asetus (EU) N:o 1169/2011 sallii tiettyjen kivennäisaineiden ilmoittamisen ravintoarvoilmoituksessa, jos elintarvike sisältää niitä merkitsevissä määrin suhteessa päivittäisen saannin vertailuarvoihin. Lisäksi EU ylläpitää listaa rehuissa sallituista lisäaineista, mukaan lukien kivennäisaineet, ja asetuksessa (EY) N:o 767/2009 säädetään sallituista poikkeamista ilmoitetun ja analysoidun pitoisuuden välillä. Haitallisiksi todettujen alkuaineiden (mm. lyijy, kadmium, elohopea ja arseeni) enimmäispitoisuuksille asetetaan rajoja asetuksessa (EU) N:o 2023/915 ja direktiivissä 2002/32/EY. Yleisimmät testattavat alkuaineet: Alumiini (Al), Arseeni (As), Boori (B), Kadmium (Cd), Kobaltti (Co), Kromi (Cr), Rauta (Fe), Mangaani (Mn), Elohopea (Hg), Nikkeli (Ni), Lyijy (Pb), Seleeni (Se), Tina (Sn), Sinkki (Zn), Molybdeeni (Mb), Kalsium (Ca), Fosfori (P), Magnesium (Mg), Kalium (K), Natrium (Na), Titaani (Ti), Rikki (S). Saat lisätietoja testausvaihtoehdoista (esim. muut kuin listassa mainitut alkuaineet) ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme alta löytyvällä lomakkeella.

HRMS eli korkean resoluution massaspektrometria on yhdisteiden molekyylimassan määrittämiseen käytetty analyysitekniikka. Tarkkuutensa ansiosta HRMS-mittaus soveltuu erinomaisesti niin pienten orgaanisten molekyylien kuin suurten makromolekyylien rakenteen tunnistamiseen. Näytevaatimukset: Analyysiä varten tarvitaan tiedot näytteen liukoisuudesta tyypillisissä HPLC-liuottimissa (esim. vesi, metanoli, asetonitriili)., Mittauksessa käytetään lisäaineena 0,1 % muurahaishappoa. Näytemateriaalin tulee olla yhteensopiva hapon kanssa., Jos mahdollista, pyydämme toimittamaan tiedot analyytin odotetusta molekyylipainosta ja molekyylirakenteesta ChemDraw-tiedostona..

ICP-MS-tekniikka tarjoaa tietoa metallipitoisuuksista näytteessä. Mittaus sisältää seuraavien alkuaineiden määrityksen: Na, Mg, K, Ca, Li, Be, B, Al, Si, P, Ti, V, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, Ga, As, Se , Rb, Sr, Zr, Nb, Mo, Ag, Cd, In, Sn, Sb, Te, Cs, Ba, Hf, Hg, Tl, Pb, Bi, U. Tuloksissa alkuaineiden pitoisuudet esitetään yksikössä mg/kg.

Hiilen pysyvän isotoopin (13C) analyysi IRMS-tekniikalla. Tulokset raportoidaan yksikössä VPDB, ‰. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Ole yhteydessä Measurlabsin asiantuntijoihin analyysin yksityiskohdista.

Jauhemaisen näytteen analyysipaketti, joka sisältää seuraavat analyysit: Hiukkaskokojakauman määritys SEM-EDX-menetelmällä, sisältäen näytevalmistelun isopropanolilla ja nanohiukkasten tunnistuksen Euroopan komission suosituksen (2022/C 229/01) mukaisesti., Kiderakenteen analyysi XRD-menetelmällä, sisältäen kidefaasien määrityksen ja tarvittavat näytevalmistelut (mm. kuivaus, jauhaminen)., Kemiallisen koostumuksen määritys ICP-AES-menetelmällä (epäorgaaniset alkuaineet) ja CHNS-analyysillä (hiili, vety, typpi, rikki)., Tilavuuteen suhteutetun ominaispinta-alan määritys typpi-adsorption ja helium-pyknometrian perusteella.. Saat tarjouksen analyyseistä ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme alta löytyvällä lomakkeella.

Mittauksella voidaan määrittää 36 alkuaineen määrät ultrapuhtaassa vedessä käyttämällä ICP-MS-menetelmää. Määritettävät alkuaineet: Al, Sb, As, Ba, Be, Bi, B, Cd, Ca, Cr, Co, Cu, Ga, Ge, Au, Fe, Pb, Li, Mg, Mn, Mo, Ni, Nb, Pt, K, Ag, Na, Sr, Ta, Tl, Sn, Ti, W, V, Zn ja Zr. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuu astiaan. Näyteastioita saa tarvittaessa Measurlabsilta.

ICP-MS-alkuainemääritys geologisille näytteille (kivet, malmi, kaivosnäytteet), sisältäen uuton kuningasveteen. Analyysi sisältää seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Fe, Ga, Ge, Hf, Hg, In, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Ni, P, Pb, Pd, Pt, Rb, Re, S, Sb, Sc, Se, Sn, Sr, Ta, Te, Th, Ti, Tl, U, V, W, Y, Zn ja Zr. Sisältää myös harvinaisten maametallien (REE) analyysin: Dy, Er, Eu, Gd, Ho, Lu, Nd, Pr, Sm, Tb, Tm ja Yb. Kullan määritys tällä menetelmällä on semikvantitatiivinen analyysissa käytettävän pienen näytemäärän vuoksi. Hintaan ei sisälly esikäsittely, kuten murskaus tai seulonta. Hintoihin sisältyy lähtyskulut 5 kg asti, suuremmista lähetyksistä peritään lisämaksu.

Menetelmällä määritetään anionien pitoisuus ultrapuhtaasta vedestä käyttäen ionikromatografiaa (IC). Määritettävät anionit: bromidi (Br-), kloridi (Cl-), fluoridi (F-), nitraatti (NO3-), nitriitti(NO2-), fosfaatti (PO43-) ja sulfaatti (SO42-). Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuun astiaan. Näyteastioita saa tarvittaessa Measurlabsilta.

Urealiuos (esim. AdBlue) on lisäaine, jota käytetään dieselautoissa. Urealiuoksen käyttö helpottaa typen oksideiden katalyyttistä pelkistystä ja parantaa näin ilmanlaatua. ISO 22241:2019:n mukainen urealiuoksen testauspaketti sisältää seuraavat analyysit: Ureapitoisuus (ISO 22241-2C), Tiheys 20 °C:ssa (EN ISO 12185) , Taitekerroin 20 °C:ssa (ISO 22241-2C), Alkalisuus NH₃:na (ISO 22241-2D), Biureetti (ISO 22241-2E), Aldehydit (ISO 22241-2F), Liukenematon aine (ISO 22241-2G), Fosfaatti (ISO 22241-2H), Al, Ca, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Na, Ni ja Zn pitoisuudet (ISO 22241-2I).

Vesinäytteen kokonaismetallipitoisuuksien Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V mittaaminen ICP-MS-laitteistolla. Alkuaineiden pitoisuudet ilmoitetaan tuloksissa yksikössä µg/l.

Jauhemaisen puu- tai sellunäytteen alkuaineanalyysi, jossa mitataan näytteestä alkuaineiden S, Na, K, Ca, Fe, Cu, Mg, Mn, Si ja P määrä. Näytteen esikäsitettelynä on mikroaaltohajotus HF + HNO₃ + HCl -liuoksessa. Alkuaineet määritetään ICP-MS-laitteistolla, ja niiden määrät ilmoitetaan milligrammoina näytekiloa kohden.

Menetelmällä määritetään orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus eli TOC ultrapuhtaasta vedestä. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuun astiaan. Näyteastioita saa tarvittaessa Measurlabsilta.

15N pysyvän isotoopin analyysillä voidaan määrittää 15N-pitoisuus erilaisista näytemateriaaleista. Tulokset ilmoitetaan AIR, ‰-yksikössä. Analyysi tehdään isotooppisuhde-massaspektrometrillä (IRMS). Ole yhteydessä menetelmän asiantuntijaan analyysin yksityiskohdista.

ICP-MS-alkuainemääritys geologisille näytteille (kivet, malmi, kaivosnäytteet), sisältäen neljän hapon uuton. Analyysi sisältää seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Fe, Ga, Ge, Ge, Hf, In, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Ni, P, Pb, Rb, Re, S, Sb, Sc, Se, Sn, Sr, Ta, Te, Th, Ti, Tl, U, V, W, Y, Zn and Zr Sisältää myös harvinaisten maametallien (REE) analyysin: Dy, Er, Eu, Gd, Ho, Lu, Nd, Pr, Sm, Tb, Tm ja Yb. Lyijyn (Pb) isotooppianalyysi saatavilla pakettiin 20 € lisähinnalla. Hintaan ei sisälly esikäsittely, kuten murskaus tai seulonta. Yli 5 kg painavista lähetyksistä peritään käsittelymaksu.

Alkuainesuhteiden määritys RBS-menetelmällä (Rutherfordin takaisinsirontaspektrometria). Mittaus soveltuu syvyysprofilointiin. RBS antaa tietoa raskaampien alkuaineiden pitoisuuksista. Kevyistä alkuaineista saadaan tietoa, jos menetelmä yhdistetään ToF-ERDA-mittaukseen.

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- tai sedimenttinäytteille. Määritys sisältää näytteen esikäsittelyn kuningasvesihajotuksella ja seuraavien alkuaineiden mittaamisen ICP-OES tekniikalla: Ag, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn. Mitattujen alkuaineiden pitoisuudet esitetään tuloksissa yksikössä mg/kg k.a. Analyysi on mahdollista saada myös pika-toimitusajalla. Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme.

Kromi-6 (Cr-VI) määritys maaperästä, sedimentistä tai lietteestä ionikromatografiaan perustuvalla menetelmällä standardien EN 15192 ja EPA 3060A mukaisella menetelmällä. Analyysin tulokset raportoidaan yksikössä mg/kg k.a.

Metallianalyysipaketti ligniininäytteille sisältäen Al, Cd, Co, Pb, Hg, P, Na, Zn, Sb, Ca, Cu, Mg, Mo, K, Ti, As, Cr, Fe, Mn, Ni, Si ja V määrityksen. Analyysi tehdään ICP-laitteistolla.

Mittauksella määritetään liuenneen piin pitoisuus ultrapuhtaassa vedessä käyttämällä UV-VIS-spektroskopiaa (molybdeeni-heteropolysininen-menetelmä). Piin määritysraja (LOD) on 0,7 ppb. Näyte tulee ottaa erityisesti ultrapuhtaille vesille suunniteltuu astiaan. Näyteastioita saa tarvittaessa Measurlabsilta.

Spark-OES-menetelmällä voidaan määrittää metallien ja metalliseosten alkuainekoostumus nopeasti ja tarkasti. Mittaus on nopeampi ja määritysrajat monesti matalammat kuin muilla vastaavilla menetelmillä (mm. ICP-OES, ICP-MS, XRF). Menetelmällä voidaan havaita kaikki metalliset alkuaineet sekä useita epämetalleja, kuten C, N ja S. Määritysrajat liikkuvat ppm-luokassa. Spark-OES soveltuu kiinteille metallikappaleille, joiden koko on vähintään 1 x 1 cm. Näytevalmistelu sisältyy analyysin hintaan.

Kvantitatiivinen mineraloginen analyysi bentoniittinäytteille materiaalissa esiintyvien mineraalien pitoisuuksien tunnistamiseksi ja kvantifioimiseksi. Analyysi suoritetaan XRD-tekniikalla standardin EN 13925 mukaisesti. Analyysin tulokset esitetään prosenttiosuuksina, esimerkiksi seuraavasti: Smektiitti %, Kvartsi %, Kalsiitti %, Opaali %, Maasälpä %. Analyysin mittausepävarmuus on 10–20 %.

ICP-OES-mittauspaketti maa-, liete- tai sedimenttinäytteille. Määritys sisältää näytteen esikäsittelyn kuningasvesihajotuksella ja seuraavien alkuaineiden mittaamisen ICP-OES tekniikalla: Al, B, Bi, Ca, K, Mg, Na, S, Se, Si, Te, Ti ja Zr. Mitattujen alkuaineiden pitoisuudet esitetään yksikössä mg/kg k.a. Analyysi on mahdollista saada myös pika-toimitusajalla. Pyydä tarjous asiantuntijaltamme.

Volumetrinen (staattinen) tai dynaaminen kemisorptio hiilimonoksidilla (CO) tai vedyllä (H2). Mittausta käytetään yleensä katalyyttisen aktiivisuuden ja aktiivisten kohtien määritykseen. Lämpötila-ohjelmoiduilla analyyseillä (engl. TPX, temperature-programmed experiments) saadaan lisäksi tietoa adsorboituvista ja katalyytin pinnalle muodostuvista aineista. Kemisorptiossa voidaan käyttää myös muita kaasuja. Pyydä lisätietoja asiantuntijoiltamme.

Metallipitoisuuksien määritys LA-ICP-MS-tekniikalla. Perustason analyysipaketti sisältää seuraavien alkuaineiden määrityksen: Ca, Cr, Cu, Co, Er, Fe, Ge, Pb, Mn, Mo, Ni, K, Na, Sn, Ti, Ta, Zn, Bi, Au, Sn, V, Sr ja Y. Lisäksi tarjoamme 70 alkuaineen paketin, joka sisältää seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, In, Ir, K, La, Li, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, Sb, Sc, Se, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Tulokset ilmoitetaan yksikössä ppm (µg/g). Muiden alkuaineiden määritys on mahdollista tapauskohtaisesti. Kysy lisätietoja tarjouspyynnön yhteydessä.

Analyysipaketti ravintolisille. Komission asetus (EU) N:o 2023/915 säätää kaikille ravintolisille enimmäismäärän raskasmetalleille (lyijy (Pb), kadmium (Cd) ja elohopea (Hg)). Raskasmetallien lisäksi analyysipaketti sisältää yleisimmät mikrobiologiset parametrit, jotka vaikuttavat ravintolisien laatuun. Sivulla näkyvä hinta sisältää seuraavat analyysit: Raskasmetallit (As, Cd, Hg, Pb), Aerobiset mikro-organismit, Hiivat ja homeet, Escherichia coli, Koagulaasipositiiviset stafylokokit, Salmonella 25 g:ssä, Listeria monocytogenes 25 g:ssä. Tarvittaessa analyysipakettia voidaan laajentaa muilla näytteelle relevanteilla parametreilla. Komission asetus (EU) N:o 2023/915 säätää enimmäismäärät seuraaville vierasaineille tietyissä ravintolisissä: Sitriniini Monascus purpureus -punahiivalla fermentoituun riisiin perustuvissa ravintolisissä, Pyrrolitsidiinialkaloidit kasviperäistä valmistetta, kuten uutetta, sisältävissä ravintolisissä ja siitepölypohjaisissa ravintolisissä, Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH 4) kasviperäisiä aineita sisältävissä ravintolisissä ja mehiliäiskittivahaa, mehiläiskuningatarhyytelöä tai spirulina-levää sisältävissä ravintolisissä.. Ravintolisän koostumuksesta riippuen myös seuraavat analyysit voivat olla tarpeen: Muut mikrobiologiset parametrit, esimerkiksi alustava Bacillus cereus, Mykotoksiinit, esimerkiksi aflatoksiinit, Muut kasvialkaloidit, esimerkiksi tropaanialkaloidit tai oopiumialkaloidit, Torjunta-ainejäämät erityisesti kasviperäisiä ainesosia sisältävistä ravintolisistä, Mineraaliöljyt (MOSH/POSH ja MOAH), Dioksiinit ja PCB-yhdisteet erityisesti merenelävistä saatavia öljyjä sisältävistä ravintolisistä, Aktiivisten ainesosien, kuten vitamiinien, rasvahappojen ja aminohappojen määrän vahvistus.

Measurlabs tarjoaa räätälöityjä analyysipaketteja tuntemattoman näytteen tunnistamiseen. Asiantuntijamme valmistelee analyysiehdotuksen asiakkaan informaation pohjalta. Analyyseillä pyritään tunnistamaan näytteen sisältämät yhdisteet sekä näiden yhdisteiden pitoisuudet. Tyypillisesti tuntemattoman aineen analysoinnissa käytetään seuraavia menetelmiä: CHNOS alkuaineanalyysi ja TGA: Näillä menetelmillä selvitetään, sisältääkö näyte orgaanisia vai epäorgaanisia yhdisteitä sekä onko näytteessä enemmän kuin yhtä ainesosaa. XRD, XRF, ICP ja IC: Näillä menetelmillä selvitetään yksityiskohtaisemmin näytteen epäorgaanisten yhdisteiden laadullisia ja määrällisiä ominaisuuksia. 1H- & 13C-NMR ja GC/HPLC-MS: Näillä menetelmillä voidaan määrittää näytteen orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia ja laadullisia ominaisuuksia. Koko Measurlabsin analyysikatalogia voidaan käyttää tuntemattomien näytteiden analysoinnissa, mikäli tarpeen. Olethan yhteydessä asiantuntijoihimme aloittaaksesi näytteellesi räätälöidyn analyysipaketin valmistelun. Huomioithan että ilmoitettu miniminäytemäärä on suositus, pienemmälläkin määrällä voidaan tehdä analyysejä.

18O pysyvän isotoopin analyysillä voidaan määrittää hapen 18O-isotoopin pitoisuus erilaisista näytemateriaaleista. Tulokset ilmoitetaan VSMOW, ‰-yksikössä. Analyysi perustuu IRMS-menetelmään. Olethan yhteydessä Measurlabsin asiantuntijoihin analyysin yksityiskohdista.

Hiilen, vedyn ja typen määritys kiinteästä biomassasta CHN-menetelmällä EN 15104 -standardin mukaisesti. Näyte poltetaan korkeassa lämpötilassa (>900 °C) hapen läsnä ollessa. Tulokset raportoidaan prosentteina (%) kuiva-ainepitoisuudesta. Typen pitoisuutta voidaan käyttää proteiinin määrän laskemiseen muuntokertoimen avulla (tyypillisesti 6,25).