Testauspalvelut

Jauhemaisen materiaalin kiteisten faasien tunnistaminen ja kvantitointi (Rietveld-analyysi) röntgendiffraktiolla (XRD). Analyysi soveltuu ainoastaan kiteisille materiaaleille tai materiaaleille, joilla on ainakin yksi kiteinen faasi. Mittauksen tarkkuus vaihtelee hieman matriisista ja tarkastelun alla olevasta faasista riippuen, mutta yleensä määritysraja on noin 0.1 %. Saatavilla oleva lämpötila-alue XRD-mittauksille on 25–1100 °C, ja kiteisyyttä voidaan tutkia lämpötilan funktiona. Mittaukset voidaan suorittaa normaalissa ilmassa, inertin kaasun alla tai tyhjiössä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme keskustellaksesi saatavilla olevista lämpötila- ja atmosfäärivaihtoehdoista. Ilmoitathan mahdollisuuksien mukaan, mitä kidefaaseja näyte sisältää tilausta tehdessäsi, sillä tieto parantaa analyysin tarkkuutta. Menetelmä soveltuu kuitenkin myös tuntemattomien faasien tunnistukseen. Mittaukset voidaan suorittaa joko laboratorio-XRD:llä tai synkrotroni-XRD:llä.

Rakennusmateriaalien paloluokitus tehdään yleensä eurooppalaisen standardin EN 13501-1 mukaisesti. Tällä sivulla näkyvä hinta sisältää luokitusraportin valmistelun tehtyjen palotestien pohjalta. Measurlabs tarjoaa myös kaikki luokitusta varten vaadittavat testit, joille voit pyytää hintaa tarjouspyynnön yhteydessä. Luokitusta varten vaaditaan läpäisy seuraavista testeistä: Rakennusmateriaalit (ei lattiapäällysteet): Luokka A1: EN ISO 1182 ja EN ISO 1716 (tarvittaessa EN ISO 13823), Luokka A2: EN 13823 ja EN ISO 1182 tai EN ISO 1716, Luokat B, C ja D: EN ISO 11925-2 ja EN 13823, Luokat E ja F: EN ISO 11925-2. Lattiamateriaalit: Luokka A1fl: EN ISO 1182 ja EN ISO 1716, Luokka A2fl: ISO 9239-1 ja EN ISO 1182 tai EN ISO 1716, Luokat Bfl, Cfl ja Dfl: EN ISO 11925-2 ja EN ISO 9239-1, Luokat Efl ja Ffl: EN ISO 11925-2. Lineaariset putket: Luokka A1L: EN ISO 1182 ja EN ISO 1716, Luokka A2L: EN 13823 ja EN ISO 1182 tai EN ISO 1716, Luokat BL, CL ja DL: EN ISO 11925-2 ja EN 13823, Luokat EL ja FL: EN ISO 11925-2 . Pääluokan lisäksi materiaaleille annetaan lisäluokitukset savuntuotannosta (s1, s2 tai s3) sekä palavista hiukkasista (d0, d1 tai d2).

Yksittäisen palavan esineen palotestaus (SBI-testi) EN 13823 -standardin mukaisesti palon leviämisen ja savun muodostumisen arviointiin. Testin päätarkoituksena on luokitella rakennustuotteita Euroclass-luokkiin A2, B, C tai D Eurooppalaisen luokitusstandardin EN 13501-1 mukaisesti. Measurlabs pystyy tarjoamaan yksittäiset EN ISO 13823 -testaukset sekä muut sertifioidut testit EN 13501-1 standardin mukaisesti.

Testimenetelmällä mitataan rakennustuotteiden syttyvyyttä, kun ne altistetaan pienelle liekille. Testin päätarkoituksena on luokitella tuotteita Euroclass-luokkiin B, Bfl, BL, C, Cfl, CL, D, Dfl, DL, E, Efl tai EL eurooppalaisen luokitusstandardin EN 13501-1 mukaisesti. Measurlabs tarjoaa sekä yksittäiset EN ISO 11925-2 -testaukset että muut sertifioidut testit EN 13501-1 standardin mukaisesti.

EN ISO 1716 -testistandardi on rakennusmateriaalien paloluokituksen EN 13501-1 -standardin yhteydessä käytetty luokitusperuste. Testillä määritetään rakennusmateriaalin tai sen komponenttien lämpöarvo pommikalorimetrin avulla. Ei-homogeenisten, eli useampia materiaaleja ja komponentteja sisältävien tuotteiden jokainen komponentti on testattava erikseen.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määritys kiinteistä tai nestemäisistä näytteistä. Mittaus suoritetaan sulkemalla tutkittava näyte kammioon, jonka läpi johdetaan typpeä. Näytteestä vapautuvat VOC-yhdisteet kulkeutuvat typpivirtauksen mukana absorbenttipatruunaan, josta ne analysoidaan termodesorptio-kaasukromatografilla (TD-GC). Haihtuvien aineiden keräys absorpenttiin voidaan suorittaa huoneenlämmössä tai korkeammassa lämpötilassa.

Testiä käytetään rakennusmateriaalien palamattomuuden arvioimiseen osana EN 13501-1 paloluokitusstandardia. Testin läpäisevä tuote voidaan sijoittaa luokkiin A1, A2, A1fl, A2fl, A1L tai A2L. Mittauksessa näyte asetetaan putkiuuniin ja mahdollisia palamistapahtumia seurataan termopareilla. Jos koekappale palaa, mitataan myös sen liekkiaika.

Standardin ISO 5659-2 mukaisella testillä arvioidaan materiaalin taipumusta muodostaa savua palaessaan. Alun perin muoville kehitetty testi soveltuu myös muille materiaaleille, kuten rakennustuotteille ja pinnoitteille. Testissä edustava näytekappale asetetaan vaakasuorassa asennossa testikaappiin, jossa se altistetaan lämpösäteilylle. Prosessissa muodostuvan savun optista tiheyttä mitataan fotometrisellä menetelmällä. Tuloksena saadaan mm. suurin spesifinen optinen tiheys (Ds,max) sekä kumulatiivinen optinen tiheys neljän ensimmäisen minuutin aikana (VOF4). Testiin voidaan sisällyttää myös myrkyllisten kaasupäästöjen mittaus. Yksi testin yleisimmistä käyttötarkoituksista on junissa käytettävien materiaalien paloturvallisuuden arvioiminen EN 45545-2 -standardin mukaisesti.

Standardin ISO 5660-1 mukaisilla palotesteillä arvioidaan materiaalista palamisen aikana vapautuvan lämpöenergian määrää, savun muodostusta ja massahäviötä. Mittaukseen käytetään kartiokalorimetriä. Testeissä esikäsitellyt näytekappaleet altistetaan 50 kW/m2 voimakkuuden lämpösäteilylle (ellei toisesta voimakkuudesta sovita). Tuloksena saadaan mm. seuraavat tiedot: Näytekappaleen massa kokeen alussa ja lopussa, Massahäviö (%), Syttymisaika ja sammumisaika, Suurin paloteho (RHR - rate of heat release), Paloteho 180 ja 300 sekunnin kuluttua testin alkamisesta, Vapautuneen lämpöenergian kokonaismäärä (THR - total heat release), Savun määrä pinta-alayksikköä kohden. Testin yleisimpiä käyttötarkoituksia on EN 45545-2 -standardin mukainen paloturvallisuuden arviointi junissa ja muissa kiskoajoneuvoissa käytettäville materiaaleille. Tarjoamme myös muut standardin edellyttämät testit (ISO 5658-2, ISO 5659-2, jne.).

GC-MS-menetelmällä määritetään 16 PAH-yhdistettä, jotka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US EPA) on määrittänyt korkean prioriteetin epäpuhtauksiksi. Määritettävät yhdisteet: naftaleeni, asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni, antraseeni, fluoranteeni, pyreeni, bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso[k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni ja bentso[ghi]peryleeni.

EN ISO 9239-1 palotesti arvioi lattiapäällysteiden kykyä kestää liekkiä ja säteilylämpöä. Menetelmässä mitataan palon leviämistä, savun muodostumista ja alhaisinta palamista ylläpitävää säteilylämpöä (CHF). Menetelmää käytetään ensisijaisesti lattianpäällysteiden luokitteluun Euroclass EN 13501-1 -standardin mukaisesti. Testin tuloksilla voidaan todentaa tuotteen kuuluminen paloluokkiin A2fl, Bfl, Cfl ja Dfl. Lisäksi testiä tarvitaan, kun on tarkoitus varmistaa lattiapäällysteiden sopivuus käytettäviksi junissa EN 45545-2 -standardin mukaisesti. Testinäyte asetetaan vaakasuoraan asentoon kaasulämmitteisen säteilypaneelin alle, jonka avulla se altistetaan määritellylle lämpövirralle. Pilottiliekki kohdistetaan näytteen kuumempaan päähän. Sytytyksen jälkeen mahdollisesti kehittyvä liekkirintama kirjataan ja liekkirintaman etenemiseen kulunut aika mitataan. Savun muodostuminen testin aikana kirjataan valonläpäisynä. Yksi näyte testataan yhteen suuntaan (esim. tuotantosuunta) ja toinen näyte kohtisuoraan ensimmäiseen näytteeseen nähden. Huonommat tulokset tuottava suunta testataan toisen kerran.

Standardin ISO 4589-2 mukainen happi-indeksin määritys on osa junissa käytettävien materiaalien palokäyttäytymisen arviointia EN 45545-2 -standardin mukaisesti. Testi tulee suorittaa osana vaatimusten R22, R23 ja R24 täyttämistä. Happi-indeksi (OI, oxygen index) kuvaa pienintä hapen prosenttiosuutta happi-typpiseoksessa, jossa koekappale palaa testiolosuhteissa. EN 45545-2 edellyttää vähintään 28 %:n happi-indeksiä vaaraluokitusten HL1 ja HL2 raideajoneuvoissa. Korkeimman HL3-luokan ajoneuvoissa käytettävien materiaalien happi-indeksin tulee olla vähintään 32 %. Testiä varten tarvitaan 20 näytekappaletta, joiden koko määräytyy materiaalityypin perusteella: Muovit ja muut muotoon valetut materiaalit: 80−150 mm x 10 mm x 4 mm , Vaahtomuovit ja muut huokoiset materiaalit: 80−150 mm x 10 mm x 10 mm, Joustavat kalvot ja kankaat: 140 mm x 52 mm x d (d < 10,5 mm).

Kristallijauheiden kvalitatiivinen tai vertaileva analyysi röntgendiffraktiolla (XRD). Analyysi soveltuu ainoastaan materiaaleille, joilla on ainakin yksi kiteinen faasi.

Ajoneuvoissa ja linja-autoissa käytettäviksi suunniteltujen pystysuoraan asennettujen tuotteiden palamisnopeus on testattava UN/ECE R118 -asetuksen 8. liitteen mukaisesti. Measurlabs tarjoaa tämän sekä muut R118 mukaiset testit akkreditoidusti. Liitteen 8 mukaan testatut materiaalit täyttävät myös vaakasuoran palamisen kriteerit (liite 6). Testissä pystyyn asennetun koekappaleen toista puolta poltetaan alhaalta ja palamisnopeus mitataan yksikössä mm/min.

Tietyissä ajoneuvoissa käytettävien sulavien materiaalien sulamiskäyttäytyminen on testattava UN/ECE R118 -asetuksen liitteen 7 mukaisesti. Testissä seurataan, syttyykö näyte palamaan, synnyttääkö se liekehtiviä pisaroita ja sytyttävätkö sulamispisarat näytteen alle asetetun vanun. Testin tulos on hyväksyttävä, jos vanun sytyttäviä pisaroita ei synny. Saat testistä akkreditoidun testiraportin. Anisotrooppiset materiaalit on testattava molemmilta puolilta.

Ajoneuvoissa ja linja-autoissa käytettäviksi suunniteltujen vaakasuoraan asennettujen elementtien palamisnopeus on testattava UN/ECE R118, annex 6 -testin mukaisesti. Measurlabs tarjoaa tämän ja muut R118:n mukaiset testit akkreditoidusti. Testimenetelmässä koekappaleen toista puolta poltetaan alhaalta ja palon etenemisnopeus mitataan yksiköissä mm/min.

Liekin leviämistä mittaava ISO 5658-2 -palotesti on keskeinen osa junissa käytettävien materiaalien paloturvallisuuden arviointia EN 45545-2 -standardin mukaisesti. Kokeessa pystysuoraan asetetut näytekappaleet altistetaan lämpösäteilylle ja tämän seurauksena syntyvän liekin syttymistä, leviämistä ja sammumista seurataan. Tuloksina saadaan mm. syttymisaika, sammumisaika sekä ajat, joiden kuluessa liekki leviää tiettyihin kohtiin näytekappaletta pitkin. Lisäksi raportoidaan kriittinen lämpövuo liekin sammuessa (CFE, critical heat flux at extinguishment).

Suihkeen pisarakoon määritys Malvern Spraytec -laitteella. Analyysi sisältää yhden suihkepullon testauksen 20 asteen lämpötilassa standardietäisyydeltä. Laite pystyy havaitsemaan 0,1 µm - 900 µm kokoiset pisarat. Tuloksina raportoidaan kolmen peräkkäisen suihkutuskerran partikkelikokojakaumat histogrammimuodossa. Lisäksi ilmoitetaan Dv10-, Dv50- ja Dv90-arvot sekä niiden partikkelien prosentuaalinen osuus, jotka ovat pienempiä kuin 5 µm, 10 µm ja 50 µm. Testiä varten olisi hyvä toimittaa kaksi täyttä suihkepulloa, joista toinen toimii varakappaleena. Ilmoitathan tarjouspyynnön yhteydessä, jos haluat muokata testiolosuhteita.

ICP-MS-alkuainemääritys geologisille näytteille (kivet, malmi, kaivosnäytteet), sisältäen uuton kuningasveteen. Analyysi sisältää seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Fe, Ga, Ge, Hf, Hg, In, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Ni, P, Pb, Pd, Pt, Rb, Re, S, Sb, Sc, Se, Sn, Sr, Ta, Te, Th, Ti, Tl, U, V, W, Y, Zn ja Zr. Sisältää myös harvinaisten maametallien (REE) analyysin: Dy, Er, Eu, Gd, Ho, Lu, Nd, Pr, Sm, Tb, Tm ja Yb. Kullan määritys tällä menetelmällä on semikvantitatiivinen analyysissa käytettävän pienen näytemäärän vuoksi. Hintaan ei sisälly esikäsittely, kuten murskaus tai seulonta. Hintoihin sisältyy lähtyskulut 5 kg asti, suuremmista lähetyksistä peritään lisämaksu.

ICP-MS-alkuainemääritys geologisille näytteille (kivet, malmi, kaivosnäytteet), sisältäen neljän hapon uuton. Analyysi sisältää seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Fe, Ga, Ge, Ge, Hf, In, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Ni, P, Pb, Rb, Re, S, Sb, Sc, Se, Sn, Sr, Ta, Te, Th, Ti, Tl, U, V, W, Y, Zn and Zr Sisältää myös harvinaisten maametallien (REE) analyysin: Dy, Er, Eu, Gd, Ho, Lu, Nd, Pr, Sm, Tb, Tm ja Yb. Lyijyn (Pb) isotooppianalyysi saatavilla pakettiin 20 € lisähinnalla. Hintaan ei sisälly esikäsittely, kuten murskaus tai seulonta. Yli 5 kg painavista lähetyksistä peritään käsittelymaksu.

Eurooppalaisessa EN 717-1 -standardissa kuvaillaan kammiomenetelmää, jolla mitataan puupohjaisten paneelien formaldehydipäästöjä. Testissä näytekappaleet sijoitetaan kammioon, jonka olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, kuormituskerroin ja ilmanvaihtokerroin) pidetään samoina koko testin ajan. Formaldehydin pitoisuutta mitataan ainakin kahdesti päivässä, kunnes pitoisuus vakiintuu. Tulokset ilmaistaan yksikössä mg/m3. EN 717-1 -testimenetelmää voidaan käyttää arvioimaan materiaalien vaatimustenmukaisuutta Komission asetuksen (EU) 2023/1464 mukaisesti. Asetus määrittää formaldehydipäästöille seuraavat ylärajat 6. elokuuta 2026 alkaen: 0,062 mg/m3 huonekalujen ja puupohjaisten esineiden osalta, 0,080 mg/m3 muiden kuin huonekalujen ja puupohjaisten esineiden osalta..

Tiettyjen rakennustuotteiden, kuten lämpöeristeiden, vesihöyrynläpäisevyys määritetään Euroopassa yleensä EN 12086 -standardin mukaisesti. Testaus on usein edellytys sille, että rakennusmateriaalin voidaan todeta täyttävän sille osoitetut perusominaisuudet. Muun muassa seuraavat tuotteet tulee usein testauttaa EN 12086 -standardin mukaisesti: Lattioiden tasoituslaastit (EN 13813), Tehdasvalmisteiset lämmöneristeet, jotka on valmistetu mineraalivillasta (EN 13162), paisutetusta polystyreenistä (EN 13163), suulakepuristetusta polystyreenistä (EN 13164), jäykästä polyuretaanista (EN 13165), fenolivaahdosta (EN 13166), solulasista (EN 13167), lastuvillasta (EN 13168) tai puukuidusta (EN 13171). . Hintahaarukan ylempi hinta pätee yksittäiselle näytteelle. Kun näytteitä lähetetään kerralla useampia, sovelletaan muihin näytteisiin alempaa hintaa.

Standardi EN 17084 kuvailee kahta eri menetelmää, joilla voidaan arvioida junakäyttöön tarkoitetuista rakennusmateriaalista palamisen aikana irtoavien kaasujen myrkyllisyyttä: ISO 5659-2 -standardin mukainen savunmuodostustesti, NF X70-100 -standardin mukainen putkiuunitesti. ISO-menetelmää sovelletaan materiaaleihin, joiden peittämä pinta-ala on verrattain suuri. Tällaisia ovat esim. lattia- ja seinäpäällysteet. Vastaavasti NF X -menetelmällä testataan pienikokoisia komponentteja. Testit ovat osa materiaalien paloturvallisuuden arviointia standardin EN 45545-2 mukaisesti. Tarjoamme tarvittaessa myös muut kyseisen standardin alaiset testit, jotka yrityksenne materiaalin tulee läpäistä.

Testillä mitataan nopeutta, jolla metaani läpäisee kalvomaisen materiaalin. Mittaus tehdään ISO 15105-1 -standardin mukaan sisältäen kaksi rinnakkaista mittausta. Testauslämpötila voidaan valita 0 °C ja 200 °C välillä, suhteellisen kosteuden ollessa 0 %. Ohuille ja hauraille materiaaleille sovelletaan ISO 15105-2 -standardia. Tämä menetelmä on saatavilla lisähintaan.

Standardien NF X 70-100-1 ja -2 mukaisilla testeillä mitataan materiaalista palamisen yhteydessä irtoavien myrkyllisten kaasujen pitoisuuksia. Tuloksena saadaan CITNLP -parametri, eli toksisuusindeksi ei-standardinmukaisille tuotteille (conventional index of toxicity for non-listed products). Testit tulee suorittaa materiaaleille, joihin sovelletaan vaatimuksia R22 tai R23 standardin EN 45545-2 mukaisessa raideajoneuvojen paloturvallisuuden arvioinnissa. Menetelmä perustuu näytteen polttamiseen putkiuunissa 600 °C lämpötilassa. Palamisen aikana vapautuvasta savusta mitataan seuraavien kaasujen pitoisuudet, joiden pohjalta toksisuusindeksi määritetään: Hiilimonoksidi (CO), Hiilidioksidi (CO2), Vetyfluoridi (HF), Vetykloridi (HCl), Vetybromidi (HBr), Vetysyanidi (HCN), Rikkidioksidi (SO2), Typpidioksidi (NO2) ja -oksidi (NO), typpidioksidina ilmaistuna.

Sementin hydraatiolämmön mittaus EN 196-11 -standardin mukaan.