Myrkyllisyys eliöille, lierotesti (OECD 207)

Kemikaalien akuuttien myrkyllisten vaikutusten määrittäminen lieroilla (Eisenia foetida) OECD:n testiohjeen 207 mukaisesti. Testi koostuu kahdesta vaiheesta:

• Suodatinpaperitesti (valinnainen alustava seulonta): lierot altistetaan kostealle suodatinpaperille levitetylle testiaineelle sinetöidyissä lasipulloissa, joita pidetään pimeässä 48 tunnin ajan. Testin tarkoitus on tunnistaa mahdollisesti myrkylliset aineet ja ohjata pitoisuuksien valintaa seuraavassa testissä.

• Keinomaaperäkoe: testattavaa ainetta sekoitetaan standardoituun multaseokseen vähintään viidessä eri pitoisuudessa. Eri pitoisuuksille altistettuja lieroja seurataan 14 vuorokauden ajan, ja havainnot kirjataan 7 ja 14 vuorokauden kohdalla.

Menetelmä soveltuu sekä veteen liukeneville että liukenemattomille aineille. Kuolleisuutta arvioidaan testaamalla lierojen reaktio kevyeen mekaaniseen ärsykkeeseen; myös käyttäytymispoikkeamat ja näkyvät patologiset muutokset kirjataan.

Raportti sisältää seuraavat tiedot:

• Lierojen kuolleisuus käsitellyissä näytteissä ja kontrollinäytteissä sekä näiden pohjalta laskettu LC50-arvo (engl. lethal concentration 50, eli aineen pitoisuus, jolla 50% lieroista kuolee altistuksen aikana)

• Korkein pitoisuus, joka ei aiheuta kuolleisuutta, ja alhaisin pitoisuus, joka aiheuttaa 100 %:n kuolleisuuden

• Elävien lierojen määrät ja keskipainot altistuksen alussa ja lopussa

• Pitoisuus-vastekäyrä

• Keinomaaperäkokeessa raportoidaan lisäksi maaperän pH ja kosteuspitoisuus testin alussa ja lopussa.

OECD 207 -menetelmää voidaan käyttää arvioitaessa kemikaalien ekotoksisia vaikutuksia maaeliöstöön REACH-rekisteröinnin yhteydessä.