Aaltopahvin kuitukomposition analyysi Herzberg-testillä

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrittämisen. Menetelmä soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä metalleja näytteestä kannattaa analysoida tavallisella, kvantitatiivisella menetelmällä. Mittaus suoritetaan korkean resoluution ICP-MS-tekniikalla (ICP-SFMS), jolla pystytään tunnistamaan erityisen alhaisia alkuainepitoisuuksia. Menetelmä sisältää seuraavien alkuaineiden semi-kvantitatiivisen määrittämisen: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Si, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Huomattehan kuitenkin, että joitain alkuaineita ei välttämättä voida määrittää matriisihäiriöistä johtuen. Tämän puolikvantitatiivisen analyysin aikana instrumentti kalibroidaan noin 30 alkuaineelle. Kvantitatiivinen analyysi on myös saatavilla lisämaksusta. Tämän analyysin aikana kaikki elementit kalibroidaan (pois lukien halogeenit ja Os). Pyydäthän tarjouksen tästä palvelusta.

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Näytteen hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuuden määritys. CHNS-analyysi (”LECO-analyysi”) suoritetaan Dumas-polttomenetelmällä, jossa näyte poltetaan 25 kPa happiatmosfäärissä korkeassa lämpötilassa (1000 °C) ja komponentit erotetaan kaasukromatografisesti ennen tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Happi määritetään pelkistämällä happiyhdisteet granulaarisen hiilen kanssa 1480 °C:ssa hiilimonoksidiksi ennen kaasukromatografista erotusta ja tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Näyte voi olla joko kiinteä tai nestemäinen, mutta vesiliuoksissa oleva vesi kuitenkin häiritsee mittausta ja vaikuttaa mittaustulokseen. Vesipitoisen näytteen tapauksessa näyte voidaan kuivata ennen määritystä, mikäli tulos halutaan suhteessa kuivapainoon. Tuhka, kuivaus ja haihdutushäviö mittaukset nostavat miniminäytemäärän mittauksiin 300 mg:aan. Hinta sisältää kaksi rinnakkaista määritystä. Tulokset raportoidaan massaprosentteina alkuperäisestä näytteestä, ja mittauksesta saadaan hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuus näytteessä, mutta se ei ota kantaa kemialliseen rakenteeseen. Mittaus voidaan yhdistää muiden analyysimenetelmien kanssa (mm. GC-MS, 1H ja 13C NMR) yhdisteen rakenteen selvittämiseksi. Mahdollisia alkuainepaketteja: O, CHNS ja CHNOS.

Ligniinin tuhkapitoisuuden määritys lämpötilassa 525°C. Tulos ilmoitetaan tuhkan massaprosenttina alkuperäisestä näytteestä suhteessa kuivapainoon.

Tiettyjen atsoväreistä johdettujen aromaattisten amiinien määritys standardin EN 14362-1 mukaan.

Tämä analyysi sisältää dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) määrityksen pakkauksista (esim. elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset) sekä niiden raaka-aineista. Testi soveltuu paperia, muovia ja/tai kumia sisältäville materiaaleille. Dioksiinit ja furaanit ovat klooria sisältäviä kemikaaleja, joita pidetään biokertyvinä, pysyvinä orgaanisina yhdisteinä (POP), jotka voivat olla myrkyllisiä jopa pieninä annoksina. Vaikka pitoisuusrajoituksia on asetettu pääasiassa elintarvikkeille ja rehuille, erityisesti kierrätetyistä materiaaleista valmistetut pakkausmateriaalit voivat olla epäsuoran altistuksen lähde, riippuen raaka-aineen laadusta ja puhdistusprosessien tehokkuudesta. Testipaketti sisältää seuraavien yhdisteiden määrityksen: Dibentso-p-dioksiinit (PCDD-aineet) Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF-aineet) 2,3,7,8-TCDD. 2,3,7,8-TCDF. 1,2,3,7,8-PeCDD. 1,2,3,7,8-PeCDF. 1,2,3,4,7,8-HxCDD. 2,3,4,7,8-PeCDF. 1,2,3,6,7,8-HxCDD. 1,2,3,4,7,8-HxCDF. 1,2,3,7,8,9-HxCDD. 1,2,3,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD. 1,2,3,7,8,9-HxCDF. OCDD. 2,3,4,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF. 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF. OCDF. Testipaketti soveltuu mm. seuraaviin tarkoituksiin: Kosmetiikkapakkauksiin tarkoitetun kierrätetyn PE:n, PP:n ja LDPE:n analysointi CosPaToxin ohjeiden mukaisesti, Paperista valmistetun kontaktimateriaalin vaatimustenmukaisuuden arviointi Temanord 2008:515 -ohjeiden mukaisesti (vaatimus koskee kloorilla valkaistua paperia).

XPS on semikvantitatiivinen tekniikka, joka mahdollistaa materiaalien pinnan alkuainekoostumuksen määrityksen. Lisäksi menetelmällä voidaan määrittää atomien sitoutumis- ja elektronitilat. XPS on pintaherkkä tekniikka. Tyypillinen tutkimussyvyys on 3-10 nm ja havaitsemisrajat noin 0,1-1 atomiprosenttia. XPS-menetelmällä voidaan tunnistaa alkuaineet litiumista uraaniin (Li-U). Mittaus sisältää alkuainekoostumuksen määrityksen halkaisijaltaan usean sadan mikrometrin kokoiselta alueelta. Tulokset ilmaistaan atomiprosenteissa (at.%). Pyynnöstä mittaus voidaan kohdistaa pienemmälle alueelle. Myös syvyysprofilointi ja atomien sidostilojen määritys ovat mahdollisia. Mittaus toteutetaan yleensä jollain seuraavista laitteista: PHI Genesis, Thermo Fisher ESCALAB 250Xi, PHI Quantum 2000. Mittaukset voidaan suorittaa myös synkrotroni XPS laitteistolla. Pyydä lisätietoja ja hinta-arvio asiatuntijoiltamme.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) seulonta paperista, kartongista ja muovista. Menetelmällä voidaan analysoida haihtuvien aineiden jäämiä esim. painetuista pakkauksista. Kierrätysprosessin tehokkuuden arvioimiseksi (esim. rPET) suosittelemme laajempaa testipakettia. Tämä testipaketti sisältää seuraavien aineiden määrityksen: Yhdiste CAS No Metyylipropyleeniglykoli (1-metoksi-2-propanoli) 107-98-2 Butyyliglykoli (2-butoksietanoli) 111-76-2 Etyyliglykoli (2-etoksietanoli) 110-80-5 Etyyliglykoliasetaatti (2-etoksietyyliasetaatti) 111-15-9 Metyyliglykoli (2-metoksietanoli) 109-86-4 Metyyliglykoliasetaatti (2-metoksietanoliasetaatti) 110-49-6 3-etoksi-1-propanoli 111-35-3 Asetyyliasetoni 123-54-6 Asetoni 67-64-1 Etanoli 64-17-5 Isobutanoli 201-148-0 2-propanoli, isopropanoli (IPA) 67-63-0 Metanoli 67-56-1 1-butanoli 71-36-3 1-propanoli 71-23-8 Bentseeni 71-43-2 Sykloheksaani 110-82-7 Etyylibentseeni 100-41-4 Etyyliasetaatti 141-78-6 Isobutyyliasetaatti 110-19-0 Isopropyyliasetaatti 108-21-4 Iso-oktaani 540-84-1 2-butanoni, metyylietyyliketoni (MEK) 78-93-3 Metyyli-isobutyyliketoni (MIBK) 108-10-1 Metyyliasetaatti 79-20-9 Tolueeni 108-88-3 Trikloorietyleeni 79-01-6 Ksyleeni 1330-20-7 n-Butyyliasetaatti 123-86-4 n-Heptaani 142-82-5 n-Heksaani 110-54-3 n-Oktaani 111-65-9 n-Propyyliasetaatti 109-60-4

Uuteainepitoisuuden gravimetrinen määritys kiinteästä biomassasta. Menetelmällä voidaan määrittää orgaanisiin liuottimiin (asetoni, n-heptaani, etanoli) liukenevat haihtumattomat yhdisteet. Myös muita liuottimia voidaan käyttää pyynnöstä. Analyysi tehdään standardin ISO 14453 tai TAPPI T204 mukaisesti. Uuteainepitoisuus raportoidaan %-yksikössä.

Alkyyliketeenidimeeri-hydrofobiliimasta (AKD sizing) peräisin olevien dialkyyliketonien (DAKs) spesifinen migraatio paperista ja kartongista. BfR XXXVI suosituksen mukaan, rajoitus AKD DAK:ien migraatiolle on 5 mg/kg ruokaa tai elintarvikesimulanttia.