Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) muovista ja kumista (AfPS GS 2019:01 PAK)

Syklosiloksaanit eli rengasrakenteiset siloksaanit ovat ensisijaisia rakenneosia siloksaani-polymeereille ja siten myös silikonikumille. Tästä johtuen syklosiloksaaneja voi jäädä silikoniesineisiin valmistusprosessin jääminä. Useita syklosiloksaaneja (D4, D5, D6; katso taulukko alla) on pidetty haitallisina ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Nämä kolme ainetta on lisätty REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattiluetteloon (SVHC). Yhdiste CAS N:o Lyhenne Oktametyylisyklotetrasiloksaani 556-67-2 D4 Dekametyylisyklopentasiloksaani 541-02-6 D5 Dodekametyylisykloheksasiloksaani 540-97-6 D6 Jotta rasvaa hylkivälle paperille olisi mahdollista saada Joutsenmerkki, ei silikonipinnoitteen syklosiloksaanien pitoisuus saa olla yli 400 ppm yksittäistä ainetta kohden tai 1000 ppm aineiden D4, D5 ja D6 summan osalta. Ylempänä listattujen yhdisteiden lisäksi analyysissä määritetään syklosiloksaanien D3, D7 ja D8 pitoisuudet.

PAH-yhdisteiden määritys muovista, kumista, paperista, akrtongista sekä niistä valmistetuista tuotteista (esim. tekstiilit, lelut, pakkausmateriaalit) REACH-asetuksen mukaisesti. Testipaketti sisältää seuraavien aineiden määrityksen: Bentso(a)pyreeni [bentso(def)kryseeni] [CAS: 50-32-8] , Bentso(e)pyreeni [CAS: 192-97-2] , Bentso(a)antraseeni [CAS: 56-55-3] , Chrysene [CAS: 218-01-9] , Bentso(b)fluoranteeni [CAS: 205-99-2] , Bentso(j)fluoranteeni [CAS: 205-82-3] , Bentso(k)fluoranteeni [CAS: 207-08-9], Dibentso(a,h)antraseeni [CAS: 53-70-3].

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä muovien joustavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Tyypillisiä altistusreittejä ftalaateille ovat: Alistus suun kautta Elintarvikkeet: pakkausmateriaaleista voi siirtyä ftalaatteja ruokaan, Lasten lelut: lapset laittavat leluja usein suuhunsa., Altistus hengitysteitse: esimerkiksi vinyylilattian pölyn tai hajusteiden hengittäminen voi altistaa ftalaateille., Ihokosketus: kosmetiikassa, voiteissa ja saippuoissa olevat ftalaatit voivat imeytyä ihon läpi.. Kaikille muille näytematriiseille kuin kosmetiikalle tämä testipaketti sisältää seuraavien EU:n REACH-asetuksessa rajoitettujen ftalaattien analyysin: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Diisobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Diisononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Diisodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0 Kosmetiikalle analyysi sisältää seuraavat ftalaatit: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Di-isononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0

Tämä analyysi sisältää dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) määrityksen pakkauksista (esim. elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset) sekä niiden raaka-aineista. Testi soveltuu paperia, muovia ja/tai kumia sisältäville materiaaleille. Dioksiinit ja furaanit ovat klooria sisältäviä kemikaaleja, joita pidetään biokertyvinä, pysyvinä orgaanisina yhdisteinä (POP), jotka voivat olla myrkyllisiä jopa pieninä annoksina. Vaikka pitoisuusrajoituksia on asetettu pääasiassa elintarvikkeille ja rehuille, erityisesti kierrätetyistä materiaaleista valmistetut pakkausmateriaalit voivat olla epäsuoran altistuksen lähde, riippuen raaka-aineen laadusta ja puhdistusprosessien tehokkuudesta. Testipaketti sisältää seuraavien yhdisteiden määrityksen: Dibentso-p-dioksiinit (PCDD-aineet) Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF-aineet) 2,3,7,8-TCDD. 2,3,7,8-TCDF. 1,2,3,7,8-PeCDD. 1,2,3,7,8-PeCDF. 1,2,3,4,7,8-HxCDD. 2,3,4,7,8-PeCDF. 1,2,3,6,7,8-HxCDD. 1,2,3,4,7,8-HxCDF. 1,2,3,7,8,9-HxCDD. 1,2,3,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD. 1,2,3,7,8,9-HxCDF. OCDD. 2,3,4,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF. 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF. OCDF. Testipaketti soveltuu mm. seuraaviin tarkoituksiin: Kosmetiikkapakkauksiin tarkoitetun kierrätetyn PE:n, PP:n ja LDPE:n analysointi CosPaToxin ohjeiden mukaisesti, Paperista valmistetun kontaktimateriaalin vaatimustenmukaisuuden arviointi Temanord 2008:515 -ohjeiden mukaisesti (vaatimus koskee kloorilla valkaistua paperia).

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä parantamaan muovien joustavuutta ja kestävyyttä. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Altistumista ftalaateille voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeista (joihin kemikaalit voivat siirtyä pakkauksista), lasten leluista (suuhun laitettuna) tai vinyylilattian pölystä. Tämä laajennettu 43 muovinpehmentimen analyysipaketti eri matriiseista GC-MS-tekniikalla sisältää seuraavat yhdisteet: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Ftaalihappoanhydridi - 85-44-9 Dimetyyliftalaatti DMP 0131-11-3 Dietyyliftalaatti DEP 84-66-2 Etyyli-isobutyyliftalaatti - 94491-96-0 Diallyyliftalaatti DAP 131-17-9 Dipropyyliiftalaatti DPP2 131-16-8 Di-isobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Dimetyyliglykooliftalaatti DMEP 117-82-8 Di-isopentyyliftalaatti DIPP 605-50-5 N-pentyyli-isopentyyliftalaatti PIPP 84777-06-0 N-pentyyli-isopentyyliftalaatti - 776297-69-9 Di(2-etoksietyyli)ftalaatti DEEP 605-54-9 Diamyyliiftalaatti DPP 131-18-0 Tri-n-butyyliasetyylisitraatti - 77-90-7 Di-isoheksyyliiftalaatti DMPP 146-50-9; 71850-09-4 Di(n-heksyyli)ftalaatti DNHP 84-75-3 Butyylioktyyliftalaatti BOP 84-78-6 Adipiinihappo, bis(2-etyyliheksyyli)esteri - 103-23-1; Ref.: 31920 Butyylibentyyliiftalaatti BBP 85-68-7 Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di-n-heksyyliatselaatti - 109-31-9 Disyklododekyyliftalaatti DCHP 84-61-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Dioktyylitereftalaatti DOTP 6422-86-2 Dibentyyliiftalaatti DBP2 523-31-9 Bis(2-propyyliheptyyli)ftalaatti - 53306-54-0 Dinonyyliftalaatti DNP 84-76-4 Heksyyli-2-etyyliheksyyliiftalaatti HEHP 75673-16-4 Diundekyyliiftalaatti - 3648-20-2 Bis(4-metyyli-2-pentyyli)ftalaatti - 84-63-9 Difenyyliiftalaatti DPhP 84-62-8 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C6-8-haarautunut alkyyliesteri, C7-rikas DIHP 71888-89-6 Diisononyyliftalaatti DINP 28553-12-0; 68515-48-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0; 68515-49-1 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, diheksyyliesteri, haarautunut ja lineaarinen - 68515-50-4 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C7-11-haarautuneet ja lineaariset alkyyliesterit DHNUP 68515-42-4 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, sekadekyyli-, heksyyli- ja oktyylidiesterit - 68648-93-1 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, di-C6-10-alkyyliesterit - 68515-51-5 Di-isooktyyliiftalaatti - 27554-26-3 Bis(6-metyyliheptyyli)ftalaatti - 96507-86-7 1,2-sykloheksaanidikarboksyylihappo, diisononyyliesteri - 166412-78-8; Ref.: 45705 Dibutyyliaipaatti - 105-99-7

Bisfenoli A:n (BPA) pitoisuuden ja vapautumisen määritys useista eri tuotteista, kuten: Muovista, elastomeereistä ja kumista valmistetut kulutustuotteet, Lelut ja lastenhoitotarvikkeet, Elintarvikepakkaukset (muovi, paperi, monimateriaali) , Elintarvikkeet (kuivatut yrtit ja mausteet, pähkinät, kahvi, yms.). Uutto on mahdollista useilla eri tekniikoilla, mukaan lukien: Täydellinen liuotinuutto näytteen leikkaamisen tai kylmäjauhatuksen jälkeen., Kylmävesiuutto (EN 645), kuumavesiuutto (EN 647) tai liuotinuutto (EN 15519) kierrätyskuituja sisältävistä pakkauksista Saksan BfR:n kansallisen suosituksen n:o XXXVI vaatimustenmukaisuuden arviointiin., Elintarvikekontaktimateriaalien asetonitriiliuute ranskalaisen asetuksen LOI nro 2012-1442 mukaisesti, Lastenhoitotarvikkeiden vesiuutto EN 14372- ja EN 14350 -standardien mukaisesti, Lelujen vesiuutto leluturvallisuusdirektiivin 2009/48/EY mukaisesti.. Elintarvikekontaktimateriaaleille on tarjolla suorituskykyisempi menetelmä, jonka määritysraja (1 μg/kg) täyttää asetuksen (EU) 2024/3190 vaatimukset. Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme, jos analyysi tulee suorittaa tällä menetelmällä.

Laaja PFAS-analyysipaketti, johon sisältyy yhteensä 165 yhdisteen määritys akkreditoiduilla, laboratorion sisäisillä LC-MS/MS- ja GC-MS-menetelmillä. Menetelmät perustuvat useampaan standardiin (ISO 23702-1, CNS 15808 ja CEN/TS 15968). Esimerkkejä analysoitavista yhdisteistä ovat PFOS, PFOA, PFHxS ja PFNA. Koko yhdistelista toimitetaan nähtäväksi pyynnöstä. Muovin ja paperin lisäksi menetelmä soveltuu tekstiileille, nahalle, puulle, metalleille, maaleille ja pinnoitteille. Analyysia voidaan hyödyntää esimerkiksi elintarvikepakkausten vaatimustenmukaisuuden arviointiin PFAS-yhdisteiden enimmäismäärän osalta. Tällöin kohdennetun analyysin lisäksi tulisi kuitenkin mitata myös orgaanisen fluorin kokonaismäärä (engl. total organic fluorine, TOF). Voimme sisällyttää molemmat analyysit samalle tarjoukselle.

N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita on tavallisesti pieniä määriä tietyissä elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja kumituotteissa. Erityisesti kumituotteissa esiintyvien aineiden uskotaan olevan peräisin tietyistä kumin vulkanoinnissa käytetyistä lisäaineista. N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita säännellään komission direktiivillä 93/11/ETY. Lisäksi Saksan riskinarviointi-instituutin (BfR) suositus XXI asettaa N-nitrosoamiinien siirtymärajaksi elastomeereistä ruokaan ≤ 1,0 µg/dm².

Vinyylikloridin (kloorieteeni, CAS 75-01-4) pitoisuuden määritys muovimateriaalista. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on määritellyt vinyylikloridin karsinogeeniksi, ja sen pitoisuudelle ja siirtymälle kontaktimateriaaleista ruokaan on asetettu ylärajat asetuksessa (EU) N:o 10/2011.