Pefluorattujen pinnotteiden uuttotestit (FDA 21 CFR 177.1550)

Tiettyjen atsoväreistä johdettujen aromaattisten amiinien määritys standardin EN 14362-1 mukaan.

Yhdisteen 2,5-bis(5-tert-butyyli-2-bentsoksatsolyyli)tiofeeni (kauppanimi: Uvitex OB, CAS-numero: 7128-64-5) ainekohtainen siirtymä elintarvikekontaktimateriaalista. Yhdiste on listattu FCM-numerolla 500 ja viitenumerolla 38560 Euroopan komission asetuksessa (EU) N:o 10/2011. Uvitex OB:n SML-raja-arvo 0,6 mg elintarvikekiloa kohtia.

Tämä analyysi sisältää dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) määrityksen pakkauksista (esim. elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset) sekä niiden raaka-aineista. Testi soveltuu paperia, muovia ja/tai kumia sisältäville materiaaleille. Dioksiinit ja furaanit ovat klooria sisältäviä kemikaaleja, joita pidetään biokertyvinä, pysyvinä orgaanisina yhdisteinä (POP), jotka voivat olla myrkyllisiä jopa pieninä annoksina. Vaikka pitoisuusrajoituksia on asetettu pääasiassa elintarvikkeille ja rehuille, erityisesti kierrätetyistä materiaaleista valmistetut pakkausmateriaalit voivat olla epäsuoran altistuksen lähde, riippuen raaka-aineen laadusta ja puhdistusprosessien tehokkuudesta. Testipaketti sisältää seuraavien yhdisteiden määrityksen: Dibentso-p-dioksiinit (PCDD-aineet) Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF-aineet) 2,3,7,8-TCDD. 2,3,7,8-TCDF. 1,2,3,7,8-PeCDD. 1,2,3,7,8-PeCDF. 1,2,3,4,7,8-HxCDD. 2,3,4,7,8-PeCDF. 1,2,3,6,7,8-HxCDD. 1,2,3,4,7,8-HxCDF. 1,2,3,7,8,9-HxCDD. 1,2,3,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD. 1,2,3,7,8,9-HxCDF. OCDD. 2,3,4,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF. 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF. OCDF. Testipaketti soveltuu mm. seuraaviin tarkoituksiin: Kosmetiikkapakkauksiin tarkoitetun kierrätetyn PE:n, PP:n ja LDPE:n analysointi CosPaToxin ohjeiden mukaisesti, Paperista valmistetun kontaktimateriaalin vaatimustenmukaisuuden arviointi Temanord 2008:515 -ohjeiden mukaisesti (vaatimus koskee kloorilla valkaistua paperia).

N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita on tavallisesti pieniä määriä tietyissä elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja kumituotteissa. Erityisesti kumituotteissa esiintyvien aineiden uskotaan olevan peräisin tietyistä kumin vulkanoinnissa käytetyistä lisäaineista. N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita säännellään komission direktiivillä 93/11/ETY. Lisäksi Saksan riskinarviointi-instituutin (BfR) suositus XXI asettaa N-nitrosoamiinien siirtymärajaksi elastomeereistä ruokaan ≤ 1,0 µg/dm².

Vinyylikloridin (kloorieteeni, CAS 75-01-4) pitoisuuden määritys muovimateriaalista. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on määritellyt vinyylikloridin karsinogeeniksi, ja sen pitoisuudelle ja siirtymälle kontaktimateriaaleista ruokaan on asetettu ylärajat asetuksessa (EU) N:o 10/2011.

Uuteaineiden kokonaismäärän mittaus toistuvaan käyttöön tarkoitetuista kumituotteista Yhdysvaltain lainsäädännön 21 CFR 177.2600 mukaisesti. Analyysi soveltuu sekä luonnon- ja synteettiseen kumin että elastomeerien (esim. silikoni) elintarvikekontaktikelpoisuuden arviointiin. Sovellettavat raja-arvot uuteaineiden määrälle ovat: Elintarviketyyppi Simulantti Testiolosuhteet Raja-arvo Vesipohjainen Tislattu vesi 9 tuntia refluksissa ≤ 20 mg/in^2 (ensimmäisen 7 tunnin aikana) ≤ 1 mg/inch^2 (viimeisen 2 tunnin aikana) Rasvainen Heksaani 9 tuntia refluksissa ≤ 175 mg/in^2 (ensimmäisen 7 tunnin aikana) ≤ 4 mg/inch^2 (viimeisen 2 tunnin aikana) Testipaketti sisältää testauksen sekä tislatulla vedellä että heksaanilla.

Haihtuvien aineiden määritys kontaktimateriaalikäyttöön tarkoitetusta silikonista tai silikonista valmistetuista lastentarvikkeista. Testaus voidaan suorittaa seuraavien menetelmien mukaisesti (näytemateriaalista riippuen): Sovellettavat materiaalit Kuivausvaihe Käsittelyvaihe Raja-arvo Testimenetelmä Viite Silikonista valmistetut kontaktimateriaalit 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % Bestimmung von flüchtigen Verbindungen in Bedarfsgegenständen aus Silikon (versio 02, 09/2023) BfR XV. Silicones (päivätty 01.08.2024) Juomakäyttöön tarkoitetut lastentarvikkeet 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % EN 14350, art 8.4.2 EN 14350 Ateriointiin tarkoitetut lastentarvikkeet 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % EN 14372, art. 6.3.3 EN 14372

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) seulonta paperista, kartongista ja muovista. Menetelmällä voidaan analysoida haihtuvien aineiden jäämiä esim. painetuista pakkauksista. Kierrätysprosessin tehokkuuden arvioimiseksi (esim. rPET) suosittelemme laajempaa testipakettia. Tämä testipaketti sisältää seuraavien aineiden määrityksen: Yhdiste CAS No Metyylipropyleeniglykoli (1-metoksi-2-propanoli) 107-98-2 Butyyliglykoli (2-butoksietanoli) 111-76-2 Etyyliglykoli (2-etoksietanoli) 110-80-5 Etyyliglykoliasetaatti (2-etoksietyyliasetaatti) 111-15-9 Metyyliglykoli (2-metoksietanoli) 109-86-4 Metyyliglykoliasetaatti (2-metoksietanoliasetaatti) 110-49-6 3-etoksi-1-propanoli 111-35-3 Asetyyliasetoni 123-54-6 Asetoni 67-64-1 Etanoli 64-17-5 Isobutanoli 201-148-0 2-propanoli, isopropanoli (IPA) 67-63-0 Metanoli 67-56-1 1-butanoli 71-36-3 1-propanoli 71-23-8 Bentseeni 71-43-2 Sykloheksaani 110-82-7 Etyylibentseeni 100-41-4 Etyyliasetaatti 141-78-6 Isobutyyliasetaatti 110-19-0 Isopropyyliasetaatti 108-21-4 Iso-oktaani 540-84-1 2-butanoni, metyylietyyliketoni (MEK) 78-93-3 Metyyli-isobutyyliketoni (MIBK) 108-10-1 Metyyliasetaatti 79-20-9 Tolueeni 108-88-3 Trikloorietyleeni 79-01-6 Ksyleeni 1330-20-7 n-Butyyliasetaatti 123-86-4 n-Heptaani 142-82-5 n-Heksaani 110-54-3 n-Oktaani 111-65-9 n-Propyyliasetaatti 109-60-4

Mikromuovien siirtymän määritys pakkauksista ja elintarvikekontaktimateriaaleista. Tyypillisessä testissä näytemateriaali upotetaan veteen 10 päivän ajaksi, minkä jälkeen vesi suodatetaan ja filtterille jääneet mikromuovit analysoidaan µFTIR-menetelmällä. Tuloksena ilmoitetaan mikromuovipartikkelien määrä grammaa (g) ja/tai neliödesimetriä (dm²) kohti muovityypeittäin jaoteltuna.