Bisfenolien A, B, F, S ja AF pitoisuus

Analyysipaketti silikonien ruokakontaktisoveltuvuuden arviointiin: Testiparametri Raja-arvo Testimenetelmä Lainsäädäntö Haihtuvien aineiden pitoisuus 0.5% Bestimmung von flüchtigen Verbindungen in Bedarfsgegenständen aus Silikon (version 02, 09/2023) BfR recommendation XV Peroksidijäämät Ei havaittu 58. Mitteilung zur Untersuchung von Kunststoffen: Bundesgesundheitsblatt 40, (1997) BfR recommendation XV Hajun ja maun vapautuminen Ei haitallista vaikutusta organoleptisiin ominaisuuksiin DIN 10955:2024 Asetus (EY) N:o 1935/2004 Pyynnöstä testipakettiin voidaan sisällyttää syklosiloksaanien analyysi. Syklosiloksaaneja voi esiintyä silikonissa epäpuhtauksina, ja esimerkiksi Joutsenmerkin saaminen edellyttää, että pitoisuudet ovat hyvin matalia.

Tarjoamme kaksi GC-MS-tekniikkaan perustuvaa laajaa analyysipakettia ftalaattien ja muovinpehmentimien määritykseen. Toinen analyysipaketti sisältää taulukossa näkyvät 22 yhdistettä. Määritysrajat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin ftalaattianalyyseissä yleensä (0,001% on tyypillinen määritysraja). Yhdiste Lyhenne CAS-numero Raportointiraja (LOD) (paino-%) Dimetyyliftalaatti DMP 131-11-3 0,00005 Dietyyliftalaatti DEP 84-66-2 0,00005 Trietyylisitraatti TEC 77-93-0 0,00025 Diallyyliftalaatti DAP 131-17-9 0,00005 Di-n-propyyliftalaatti DPrP 131-16-8 0,00005 Di-iso-butyyliftalaatti DIBP 84-69-5 0,00005 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 0,00005 Diamyyliftalaatti DPP 131-18-0 0,00005 Di(n-heksyyli)ftalaatti DHXP 84-75-3 0,00005 Dibutyylisebasaatti DBS 109-43-3 0,00005 Tri-n-butyyliasetyylisitraatti ATBC 77-90-7 0,00005 Butyylibentyyliiftalaatti BBP 85-68-7 0,00005 Adipiinihappo, bis(2-etyyliheksyyli)esteri DEHA 103-23-1 0,00005 Disyklododekyyliftalaatti DCHP 84-61-7 0,00005 Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 0,00005 Di-n-oktyyliftalaatti DNOP 117-84-0 0,00005 1,2-sykloheksaanidikarboksyylihappo, di-isononyyliesteri DINCH 166412-78-8 0,00005 Di(2-etyyliheksyyli)sebasaatti - 122-62-3 0,00005 Dioktyylitereftalaatti DOTP 6422-86-2 0,00005 Di-iso-nonyyliftalaatti DINP 28553-12-0 0,00025 Di-iso-dekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0 0,00025 Ftaalihappoanhydridi - 85-44-9 0,00005 Vaihtoehtona tarjoamme vielä laajemman 43 yhdisteen analyysin, jonka määritysraja on kuitenkin korkeampi (0,001%). Tämän paketin tarkka yhdistelista on saatavilla pyynnöstä.

Syklosiloksaanit eli rengasrakenteiset siloksaanit ovat ensisijaisia rakenneosia siloksaani-polymeereille ja siten myös silikonikumille. Tästä johtuen syklosiloksaaneja voi jäädä silikoniesineisiin valmistusprosessin jääminä. Useita syklosiloksaaneja (D4, D5, D6; katso taulukko alla) on pidetty haitallisina ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Nämä kolme ainetta on lisätty REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattiluetteloon (SVHC). Yhdiste CAS N:o Lyhenne Oktametyylisyklotetrasiloksaani 556-67-2 D4 Dekametyylisyklopentasiloksaani 541-02-6 D5 Dodekametyylisykloheksasiloksaani 540-97-6 D6 Jotta rasvaa hylkivälle paperille olisi mahdollista saada Joutsenmerkki, ei silikonipinnoitteen syklosiloksaanien pitoisuus saa olla yli 400 ppm yksittäistä ainetta kohden tai 1000 ppm aineiden D4, D5 ja D6 summan osalta. Ylempänä listattujen yhdisteiden lisäksi analyysissä määritetään syklosiloksaanien D3, D7 ja D8 pitoisuudet.

PAH-yhdisteiden määritys muovista, kumista, paperista, akrtongista sekä niistä valmistetuista tuotteista (esim. tekstiilit, lelut, pakkausmateriaalit) REACH-asetuksen mukaisesti. Testipaketti sisältää seuraavien aineiden määrityksen: Bentso(a)pyreeni [bentso(def)kryseeni] [CAS: 50-32-8] , Bentso(e)pyreeni [CAS: 192-97-2] , Bentso(a)antraseeni [CAS: 56-55-3] , Chrysene [CAS: 218-01-9] , Bentso(b)fluoranteeni [CAS: 205-99-2] , Bentso(j)fluoranteeni [CAS: 205-82-3] , Bentso(k)fluoranteeni [CAS: 207-08-9], Dibentso(a,h)antraseeni [CAS: 53-70-3].

Tiettyjen atsoväreistä johdettujen aromaattisten amiinien määritys standardin EN 14362-1 mukaan.

Ftalaatit ovat ryhmä kemikaaleja, joita käytetään yleisesti muovinpehmentiminä muovien joustavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Niitä myös käytetään (tai on käytetty) lisäaineina muissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa. Useita ftalaatteja on tunnistettu hormonitoimintaa häiritseviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Tyypillisiä altistusreittejä ftalaateille ovat: Alistus suun kautta Elintarvikkeet: pakkausmateriaaleista voi siirtyä ftalaatteja ruokaan, Lasten lelut: lapset laittavat leluja usein suuhunsa., Altistus hengitysteitse: esimerkiksi vinyylilattian pölyn tai hajusteiden hengittäminen voi altistaa ftalaateille., Ihokosketus: kosmetiikassa, voiteissa ja saippuoissa olevat ftalaatit voivat imeytyä ihon läpi.. Kaikille muille näytematriiseille kuin kosmetiikalle tämä testipaketti sisältää seuraavien EU:n REACH-asetuksessa rajoitettujen ftalaattien analyysin: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Diisobutyyliftalaatti DIBP 84-69-5 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Diisononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Diisodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0 Kosmetiikalle analyysi sisältää seuraavat ftalaatit: Yhdiste Lyhenne CAS-numero Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti DEHP 117-81-7 Bentsyylibutyyliftalaatti BBP 85-68-7 Dibutyyliftalaatti DBP 84-74-2 Di-isononyyliftalaatti DINP 68515-48-0 Di(n-oktyyli)ftalaatti DNOP 117-84-0 Di-isodekyyliftalaatti DIDP 26761-40-0

Tämä analyysi sisältää dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) määrityksen pakkauksista (esim. elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset) sekä niiden raaka-aineista. Testi soveltuu paperia, muovia ja/tai kumia sisältäville materiaaleille. Dioksiinit ja furaanit ovat klooria sisältäviä kemikaaleja, joita pidetään biokertyvinä, pysyvinä orgaanisina yhdisteinä (POP), jotka voivat olla myrkyllisiä jopa pieninä annoksina. Vaikka pitoisuusrajoituksia on asetettu pääasiassa elintarvikkeille ja rehuille, erityisesti kierrätetyistä materiaaleista valmistetut pakkausmateriaalit voivat olla epäsuoran altistuksen lähde, riippuen raaka-aineen laadusta ja puhdistusprosessien tehokkuudesta. Testipaketti sisältää seuraavien yhdisteiden määrityksen: Dibentso-p-dioksiinit (PCDD-aineet) Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF-aineet) 2,3,7,8-TCDD. 2,3,7,8-TCDF. 1,2,3,7,8-PeCDD. 1,2,3,7,8-PeCDF. 1,2,3,4,7,8-HxCDD. 2,3,4,7,8-PeCDF. 1,2,3,6,7,8-HxCDD. 1,2,3,4,7,8-HxCDF. 1,2,3,7,8,9-HxCDD. 1,2,3,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD. 1,2,3,7,8,9-HxCDF. OCDD. 2,3,4,6,7,8-HxCDF. 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF. 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF. OCDF. Testipaketti soveltuu mm. seuraaviin tarkoituksiin: Kosmetiikkapakkauksiin tarkoitetun kierrätetyn PE:n, PP:n ja LDPE:n analysointi CosPaToxin ohjeiden mukaisesti, Paperista valmistetun kontaktimateriaalin vaatimustenmukaisuuden arviointi Temanord 2008:515 -ohjeiden mukaisesti (vaatimus koskee kloorilla valkaistua paperia).

N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita on tavallisesti pieniä määriä tietyissä elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja kumituotteissa. Erityisesti kumituotteissa esiintyvien aineiden uskotaan olevan peräisin tietyistä kumin vulkanoinnissa käytetyistä lisäaineista. N-nitrosoamiineja ja N-nitrosoituvia aineita säännellään komission direktiivillä 93/11/ETY. Lisäksi Saksan riskinarviointi-instituutin (BfR) suositus XXI asettaa N-nitrosoamiinien siirtymärajaksi elastomeereistä ruokaan ≤ 1,0 µg/dm².

Haihtuvien aineiden määritys kontaktimateriaalikäyttöön tarkoitetusta silikonista tai silikonista valmistetuista lastentarvikkeista. Testaus voidaan suorittaa seuraavien menetelmien mukaisesti (näytemateriaalista riippuen): Sovellettavat materiaalit Kuivausvaihe Käsittelyvaihe Raja-arvo Testimenetelmä Viite Silikonista valmistetut kontaktimateriaalit 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % Bestimmung von flüchtigen Verbindungen in Bedarfsgegenständen aus Silikon (versio 02, 09/2023) BfR XV. Silicones (päivätty 01.08.2024) Juomakäyttöön tarkoitetut lastentarvikkeet 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % EN 14350, art 8.4.2 EN 14350 Ateriointiin tarkoitetut lastentarvikkeet 1 h / 100 °C 4 h / 200 °C ≤ 0,5 % EN 14372, art. 6.3.3 EN 14372

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.