Virumiskoe ja jännitysmurtuman määritys (ISO 204)

Dilatometrillä määritetään kiinteän näytteen dimensionaalinen muutos lämpötilan funktiona. Mittauksen lämpötila-alue on 25 °C–1 600 °C, mutta mittaus voidaan suorittaa myös kryogeenisissä olosuhteissa, jolloin lämpötila-alue on -175 °C–300 °C. Mittauksen tuloksena saadaan materiaalin lämpölaajenemiskerroin sekä näytekappaleen pituuden muutos, molemmat lämpötilan funktiona. Mittaus on mahdollista suorittaa ilma-atmosfäärin lisäksi Ar-, CO₂-, N₂- tai O₂-atmosfäärissä. Voit tehdä tarjouspyynnön alta löytyvällä lomakkeella. Analyysin hinta riippuu testiolosuhteista, joten kuvailethan niitä mahdollisimman tarkasti.

Standardien ASTM E21 ja ISO 6892-2 mukaisilla vetokokeilla arvioidaan metallisten materiaalien mekaanisia ominaisuuksia huoneenlämpötilaa korkeammissa lämpötiloissa. Tuloksena saadaan mm. vetolujuus, myötölujuus ja kimmomoduuli. Kerrothan tilauksen yhteydessä, kumpaa standardia haluat käytettävän. Lisäksi tarvitsemme tiedot halutusta testauslämpötilasta (1 000 °C asti) sekä rasitusmäärästä (strain rate). Koekappaleiden tulisi olla pituudeltaan vähintään 75 mm ja halkaisijaltaan 5 mm. Sopivien näytekappaleiden valmistus voidaan sisällyttää analyysiin. Saat meiltä myös huoneenlämpötilassa suoritetut vetokokeet standardien ASTM E8 ja ISO 6892-1 mukaisesti.

Metallisen materiaalin iskulujuuden määritys standardiin ISO 148-1 perustuvalla Charpy-menetelmällä. Mittaus voidaan toteuttaa eri lämpötiloissa -193 °C:n lämpötilasta alkaen. Testissä näytekappaleeseen tehdään V- tai U-kirjaimen mallinen lovi, minkä jälkeen kappale rikotaan heilurilla. Näytteen hajottamiseen vaaditun energian perusteella voidaan arvioida metallin kestävyyttä olosuhteissa, joissa se altistuu äkillisille iskuille.

Metallien vetokokeella määritetään materiaalin lujuusominaisuuksia, kuten vetolujuus, myötölujuus ja kimmomoduuli. Vetokoe on yleisimpiä ja luotettavimpia tapoja kerätä tietoa materiaalin mekaanisesta kestävyydestä. Koetta varten tarvitaan yleensä vähintään 75 mm pitkä ja halkaisijaltaan 5 mm kokoinen koekappale, mutta myös pienempiä kappaleita voidaan testata pyynnöstä. Koekappaleiden valmistus suuremmista kappaleista voidaan sisällyttää testisuunnitelmaan. ASTM E8- ja ISO 6892-1 -standardien mukaiset vetokokeet suoritetaan huoneenlämmössä. Tarjoamme lisäksi korkeammissa lämpötiloissa toteutettavia vetokokeita standardien ASTM E21 ja ISO 6892-2 mukaisesti.

Metallin kovuudella tarkoitetaan sen kykyä vastustaa plastista eli pysyvää muodonmuutosta. Tarjoamme kolme eri testimenetelmää metallien kovuuden määritykseen: Brinell-kovuus (ISO 6506-1), Vickers-kovuus (ISO 6507-1), Rockwell-kovuus (ISO 6508-1). Testeissä standardinmukainen testipää painetaan näytteeseen ja muodostuneen loven halkaisija ja/tai syvyys mitataan. Kaikki menetelmät soveltuvat kaikentyyppisille metalleille ja metalliseoksille.

Röntgenheijastuvuuden mittaus eli XRR-analyysi, jolla voidaan määrittää ohutkalvon tiheys (g/cm3), paksuus (nm) ja karheus (nm). Menetelmä soveltuu yksittäisten tai monikerroksisten ohutkalvojen karakterisointiin, sillä se tarjoaa tietoa näytteen yksittäisten kerrosten paksuudesta ja tiheydestä sekä rajapintojen karheudesta. Suurin mittaustarkkuus paksuuden määrityksessä saavutetaan näytteille, joissa kalvon tai kalvopinon yhteenlaskettu paksuus on enintään 150 nm ja pinnan karheus on alhainen (<5 nm). Paksumpia kalvoja ja pinnoitteita (jopa ~5 µm) sekä karkeampia pintoja voidaan myös karakterisoida, mutta kalvon tai kalvopinon paksuuden ja karheuden kasvaessa paksuuden määrityksen tarkkuus heikkenee tai siitä tulee mahdotonta XRR:lla. >150 mm kiekot leikataan yleensä paloiksi XRR mittausta varten. Kerrothan tarjouspyynnön yhteydessä, jos näytteesi on kasvatettu yli 150 mm kiekoille, joita et halua leikattavan. Saatavilla oleva lämpötila-alue XRR-mittauksille on 25–1100 °C, ja kiteisyyttä voidaan tutkia lämpötilan funktiona. Mittaukset voidaan suorittaa normaalissa ilmassa, inertin kaasun alla tai tyhjiössä. Käytettävissä ovat seuraavat laitteet: Rigaku SmartLab, Panalytical X'Pert Pro MRD, Bruker D8 Discover.

Spark-OES-menetelmällä voidaan määrittää metallien ja metalliseosten alkuainekoostumus nopeasti ja tarkasti. Mittaus on nopeampi ja määritysrajat monesti matalammat kuin muilla vastaavilla menetelmillä (mm. ICP-OES, ICP-MS, XRF). Menetelmällä voidaan havaita kaikki metalliset alkuaineet sekä useita epämetalleja, kuten C, N ja S. Määritysrajat liikkuvat ppm-luokassa. Spark-OES soveltuu kiinteille metallikappaleille, joiden koko on vähintään 1 x 1 cm. Näytevalmistelu sisältyy analyysin hintaan.

Tätä testiä käytetään paperien ja kartonkien taittumiskestävyyden määrittämiseen. Testissä kapea paperinauha taitetaan standardisoidusti eteen- ja taaksepäin, ja testia jatketaan kunnes näyte murtuu.

0–48 kuukauden ikäisille lapsille tarkoitettujen ruokailuvälineiden mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien ja turvallisuuden testaus standardin EN 14372 mukaisesti.

Tämä testipaketti on tarkoitettu määrittämään, voidaanko elintarvikepakkauksia ja juomapulloja pitää uudelleenkäytettävinä kertakäyttömuovidirektiivin (SUP-direktiivi; direktiivi (EU) 2019/904) puitteissa. Paketti sisältää seuraavat testit: Kokonaissiirtymän testaus toistuvaan käyttöön simulanteilla 10 % etanoli, 3 % etikkahappo ja oliiviöljy.. Astianpesukoneen kestävyystesti standardin EN 12875-1 mukaisesti 25 pesukierroksella.. Jos pakkaus voidaan pestä 25 kertaa astianpesukoneessa, se voidaan EU:n komission SUP-lainsäädännön tulkinnan mukaan katsoa suunnitelluksi useita käyttökertoja varten menettämättä tehokkuuttaan ja ominaisuuksiaan. Kertakäyttöisiksi testatut elintarvikepakkaukset ja juomapullot kuitenkaan ole vaatimustenmukaisia uudelleenkäyttöä varten asetuksen (EU) N:o 10/2011 näkökulmasta. Siksi tämä testipaketti sisältää toistuvan käytön kokonaissiirtymän testauksen sen varmistamiseksi, että pakkausmateriaali säilyy kemiallisesti inerttinä uudelleenkäytössä. Testaus on suunniteltu kattamaan kontakti kaikenlaisten elintarvikkeiden kanssa (eli kosteat ja kuivat, happamat ja ei-happamat sekä rasvaiset elintarvikkeet). Huom: Testipaketti soveltuu vain materiaaleille, jotka on jo testattu elintarvikekontaktiin kertakäyttöä varten. Tämä ei ole siten kaikenkattava testipaketti asetuksen (EU) N:o 10/2011 vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.