Kationointiaineet ja niiden reaktiotuotteet paperin ja kartongin vesiuutteesta

Bisfenoli S:n pitoisuuden ja vapautumisen määritys erityyppisistä tuotteista, kuten: Muovista, elastomeereistä ja kumista valmistetut kulutustuotteet, Elintarvikepakkaukset (muovi, paperi, monimateriaali). Uutto on mahdollista useilla eri tekniikoilla, mukaan lukien: Uutto soveltuvalla liuottimella, Kylmävesiuutto (EN 645), kuumavesiuutto (EN 647) tai liuotinuutto (EN 15519) kierrätyskuituja sisältävistä pakkauksista Saksan BfR:n kansallisen suosituksen n:o XXXVI vaatimustenmukaisuuden arviointiin..

Testipaketti elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tulevalle pinnoitetulle ja pinnoittamattomalle puulle. Koska puusta valmistetuille kontaktimateriaaleille ei ole harmonisoitua EU-lainsäädäntöä, vaatimustenmukaisuutta arvioidaan jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön pohjalta. Tämä testipaketti perustuu Ranskan kansalliseen ohjeeseen Note d'information n° 2012-93 ja sisältää seuraavat analyysit: Parametri Testimenetelmä tai -standardi Uutto- tai määritysmenetelmä Hajun ja maun siirtymä ruokaan DIN 10955 Vesiuutto tai kontakti mallielintarvikkeen kanssa Raskasmetallit puun vesiuutteesta (Pb, Cd, Hg) ICP-MS Kylmä- tai kuumavesiuutto (EN 645 / EN 647) Formaldehydi vesiuutteesta EN 1541 Kylmä- tai kuumavesiuutto (EN 645 / EN 647) Polyklooratut bifenyylit (PCB28, PCB52, PCB101, PCB118, PCB153, PCB180) GC-MS Sisäinen menetelmä Pentaklorofenolin (PCP) pitoisuus GC-MS CEN/TR 14823 Jos puuta on käsitelty sienitautien vastaisilla aineilla, yllä mainittujen testien lisäksi suositellaan torjunta-aineiden ja sienitautien vastaisten aineiden seulontatestiä (715 aineen analyysi; saatavana lisämaksusta 298 EUR). Useimmissa tapauksissa tämä testipaketti on riittävä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevan pinnoittamattoman puun vaatimustenmukaisuuden toteamiseen. Jos puuta on lakattu, maalattu tai liimattu, on mahdollista, että vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi tarvitaan täydentäviä tutkimuksia (esim. primääriset aromaattiset amiinit, mineraaliöljyn MOSH/POSH- ja MOAH-hiilivedyt). Näissä tapauksissa asiantuntijamme auttavat mielellään testisuunnitelman laatimisessa.

Fomaldehydin (CAS 50-00-0) määritys paperin tai kartongin kylmä- tai kuumavesiuutteesta. Menetelmä sopii mm. formaldehydin siirtymän (migraation) määrittämiseen Saksan BfR XXXVI -suosituksen mukaisesti. Formaldehydin migraatioraja on 1,0 mg/dm² paperia tai kartonkia. Formaldehydiä käytetään useissa kemikaaleissa ja lisäaineissa, joita käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa.

Testillä mitataan raskasmetallien ja alumiinin siirtymä kylmään veteen elintarvikekontaktiin tarkoitetusta pahvista tai paperista. Menetelmä soveltuu mm. alumiinin (Al), lyijyn (Pb) ja kadmiumin (Cd) migraation määrittämiseen BfR:n suosituksen XXXVI mukaan. Menetelmä soveltuu myös kadmiumin (Cd), lyijyn (Pb) ja elohopean (Hg) migraation määrittämiseen CEPI:n elintarvikekontaktiin suunnatun paperin ja kartongin testausohjeiden mukaisesti.

Glutaraldehydi on biosidi, jota käytetään estämään mikrobien kasvua paperi- ja kartonkipakkauksissa. Sitä saa käyttää elintarvikepakkauksissa BfR XXXVI:n mukaisesti, mutta glutaraldehydiä saa olla enintään 2 mg/kg lopputuotetta.

Akryyliamidia (CAS N:o 79-06-1) käytetään erilaisissa liima- ja retentioaineissa, joita hyödynnetään paperisten ja kartonkisten ruokapakkausten valmistuksessa. Aine on luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi, ja sen siirtymistä elintarvikkeisiin rajoitetaan sekä EU-tasolla että jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä. Akryyliamidille siirtymälle kuitupohjaisista pakkauksista asetettiin yläraja Saksan BfR-suosituksen XXXVI lokakuun 2025 versiossa. Aiemmin rajoitus oli jo voimassa esimerkiksi asetuksessa (EU) N:o 10/2011 ja Sveitsin asetuksessa SR 817.023.21. Yleinen siirtymäraja kaikissa mainituissa säädöksissä on "ei havaittavissa" 0,01 mg/kg:n raportointirajalla. Ainekohtaista siirtymää muovista ja kumista voidaan mitata tavanomaisilla migraatiotesteillä käyttäen erilaisia elintarvikesimulantteja. Paperi ja kartonki eivät kestä tyypillisiä migraatiotestejä, joten analyysi suoritetaan materiaalin vesi- tai liuotinuutosta standardien EN 645, EN 647, EN 15519 mukaisesti.

Epikloorihydriini on erittäin reaktiivinen ja elektrofiilinen yhdiste, jota käytetään glyserolin, muovien, epoksiliimojen ja -hartsien, epoksilaimennusaineiden ja elastomeerien valmistuksessa. Yhdiste on sisällytetty Saksan BfR:n suosituksen XXXVI:n sallittujen aineosien luetteloon. Epikloorihydriinin hydrolyysituotteisiin pätee kyseisessä suosituksessa seuraavat ehdot: 1,3-dikloori-2-propanolia [1,3-DCP, CAS 96-23-1] ei saa olla havaittavissa valmiin tuotteen vesiuutteesta (toteamisraja 1 µg/l; talouspaperille 2 µg/l)., 3-monokloori-1,2-propaanidiolin [3-MCPD, CAS 96-24-2] siirtymisen valmiiden tuotteiden vesiuutteeseen on oltava niin vähän kuin teknisesti on mahdollista. Rajaa 12 µg/l ei saa missään tapauksessa ylittää.. 1,3-DCP:n määritykseltä edellytettyä toteamisrajaa madallettiin BfR XXXVI:n päivityksen yhteydessä lokakuussa 2026. Tämän analyysin herkkyys riittää vaatimustenmukaisuuden arviointiin uuden toteamisrajan mukaisesti.

Isotiatsolinonien määritys elintarvikekontaktimateriaaleista ja kuluttajatuotteista. Isotiatsolinonit ovat tyypillisiä säilöntäaineita esimerkiksi kosmetiikassa, kemikaaleissa ja painoväreissä. Seuraavat yhdisteet sisältyvät perustason analyysiin: 1,2-bentsisotiatsol-3(2H)-oni eli bentsisotiatsolinoni (BIT, CAS: 2634-33-5), 2-metyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli metyyli-isotiatsolinoni (MIT, CAS: 2682-20-4), 5-kloori-2-metyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli kloorimetyyli-isotiatsolinoni (CMIT, CAS: 26172-55-4), CMIT/MIT 3:1 -seos (CAS: 55965-84-9). Lisäksi saatavilla on laajennettu analyysi matalammalla määritysrajalla. Se sisältää edellä mainittujen yhdisteiden lisäksi seuraavat yhdisteet: 2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli oktyyli-isotiatsolinoni (OIT, CAS: 26530-20-1), 1,3-bentsotiatsoli-2-tioli eli 2-merkaptobentsotiatsoli (MBT, CAS: 149-30-4), 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli dikloorioktyyli-isotiatsolinoni (DCOIT, CAS: 64359-81-5), 2-metyyli-1,2-bentsisotiatsol-3(2H)-oni eli metyylibentsisotiatsolinoni (MBIT, CAS: 2527-66-4). Isotiatsolinonien pitoisuutta on rajoitettu EU-lainsäädännöllä useissa tuoteryhmissä. Vaatimustenmukaisuutta voidaan arvioida mm. kosmetiikka-asetuksen, leludirektiivin tai elintarvikemuoveja koskevan asetuksen pohjalta. Lisäksi Saksan BfR:n suositus XXXVI rajoittaa isotiatsolinonien pitoisuutta elintarvikekontaktiin tarkoitetussa paperissa ja kartongissa. Suositusta sovelletaan yleisesti vaatimustenmukaisuuden arviointiin myös Suomessa ja muissa EU-maissa, koska näille materiaaleille ei ole yhdenmukaistettua EU-tason lainsäädäntöä.

Kloorifenolien määritys paperin tai kartongin vesiuutteesta. Menetelmää käytetään, kun havaitsemisrajan tulee olla alhainen tai analyysin tavallista laajempi. Meiltä löytyy myös vaihtoehtoinen menetelmä pelkän PCP-pitoisuuden määritykseen elintarvikekäyttöön tarkoitetusta paperista ja kartongista. Analyysipaketti sisältää seuraavat yhdisteet: Yhdiste CAS-numero Pentakloorifenoli (PCP) 87-86-5 2,4-dikloorifenoli 120-83-2 2,4,6-trikloorifenoli 88-06-2 2,4,5-trikloorifenoli 95-95-4 2,3,4,6-tetrakloorifenoli 58-90-2 Analyysin hinta riippuu palvelun laajuudesta (erityisesti siitä, sisällytetäänkö 2,3,4,6-tetrakloorifenolin määritys analyysiin).

Bronopolia käytetään paperinvalmistuksessa mikrobikasvun ja liman muodostumisen estämiseen. Aine on Saksan BfR-suosituksen XXXVI positiivilistalla, ja sitä saa käyttää elintarvikekontaktiin tarkoitetussa paperissa ja kartongissa seuraavin rajoituksin: 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-diolia [bronopoli, CAS 52-51-7] saa käyttää enintään 0,003 % kuivan kuidun painosta., Bronopolin ja sen hajoamistuotteen 2-bromi-2-nitroetanolin [CAS 5437-60-5] yhteenlaskettu siirtymä elintarvikkeeseen saa olla enintään 0,05 mg/kg.. BfR XXXVI:n aiempi vaatimus, jonka mukaan bronopolia ei saanut olla havaittavissa, korvattiin uudella siirtymärajalla lokakuun 2026 päivityksessä. Analyysi tehdään oletuksena paperin tai kartongin vesiuutteesta joko standardin EN 645 tai EN 647 mukaisesti.