Alkuaineiden (Cd, Al, Hg, Pb) määritys kylmävesiuutteesta

Testipaketti elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tulevalle pinnoitetulle ja pinnoittamattomalle puulle. Koska puusta valmistetuille kontaktimateriaaleille ei ole harmonisoitua EU-lainsäädäntöä, vaatimustenmukaisuutta arvioidaan jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön pohjalta. Tämä testipaketti perustuu Ranskan kansalliseen ohjeeseen Note d'information n° 2012-93 ja sisältää seuraavat analyysit: Parametri Testimenetelmä tai -standardi Uutto- tai määritysmenetelmä Hajun ja maun siirtymä ruokaan DIN 10955 Vesiuutto tai kontakti mallielintarvikkeen kanssa Raskasmetallit puun vesiuutteesta (Pb, Cd, Hg) ICP-MS Kylmä- tai kuumavesiuutto (EN 645 / EN 647) Formaldehydi vesiuutteesta EN 1541 Kylmä- tai kuumavesiuutto (EN 645 / EN 647) Polyklooratut bifenyylit (PCB28, PCB52, PCB101, PCB118, PCB153, PCB180) GC-MS Sisäinen menetelmä Pentaklorofenolin (PCP) pitoisuus GC-MS CEN/TR 14823 Jos puuta on käsitelty sienitautien vastaisilla aineilla, yllä mainittujen testien lisäksi suositellaan torjunta-aineiden ja sienitautien vastaisten aineiden seulontatestiä (715 aineen analyysi; saatavana lisämaksusta 298 EUR). Useimmissa tapauksissa tämä testipaketti on riittävä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevan pinnoittamattoman puun vaatimustenmukaisuuden toteamiseen. Jos puuta on lakattu, maalattu tai liimattu, on mahdollista, että vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi tarvitaan täydentäviä tutkimuksia (esim. primääriset aromaattiset amiinit, mineraaliöljyn MOSH/POSH- ja MOAH-hiilivedyt). Näissä tapauksissa asiantuntijamme auttavat mielellään testisuunnitelman laatimisessa.

Fomaldehydin (CAS 50-00-0) määritys paperin tai kartongin kylmä- tai kuumavesiuutteesta. Menetelmä sopii mm. formaldehydin siirtymän (migraation) määrittämiseen Saksan BfR XXXVI -suosituksen mukaisesti. Formaldehydin migraatioraja on 1,0 mg/dm² paperia tai kartonkia. Formaldehydiä käytetään useissa kemikaaleissa ja lisäaineissa, joita käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa.

Glutaraldehydi on biosidi, jota käytetään estämään mikrobien kasvua paperi- ja kartonkipakkauksissa. Sitä saa käyttää elintarvikepakkauksissa BfR XXXVI:n mukaisesti, mutta glutaraldehydiä saa olla enintään 2 mg/kg lopputuotetta.

CMR 1A- tai 1B-luokiteltujen primääristen aromaattisten amiinien (PAA) siirtymän testaus asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti. PAA-yhdisteiden uutto suoritetaan joko kylmällä vedellä (EN 645) tai kuumalla vedellä (EN 647). Testaus on olennainen tai välttämätön tuotteille, jotka sisältävät mm. polyuretaanipohjaisia liistausaineita, kierrätyskuituja, atsoväriaineita. Nykyisten määräysten mukaisesti havaitsemisraja on 0,002 mg/kg yksittäisille aromaattisille amiineille; PAA-yhdisteiden summan havaitsemisraja on 0,01 mg/kg.

Isotiatsolinonien määritys kuluttajatuotteista. Isotiatsolinonit ovat tyypillisiä säilöntaineita esimerkiksi kosmetiikassa, kemikaaleissa ja painoväreissä. Seuraavat yhdisteet sisältyvät analyysiin: 1,2-bentsisotiatsol-3(2H)-oni eli bentsisotiatsolinoni (BIT, CAS: 2634-33-5), 2-metyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli metyyli-isotiatsolinoni (MIT, CAS: 2682-20-4), 5-kloori-2-metyyli-2H-isotiatsol-3-oni eli kloorimetyyli-isotiatsolinoni (CMIT, CAS: 26172-55-4), CMIT/MIT-seos (CAS: 55965-84-9). Isotiatsolinonien pitoisuutta on rajoitettu EU-lainsäädännöllä useissa tuoteryhmissä. Vaatimustenmukaisuutta voidaan arvioida mm. kosmetiikka-asetuksen, leludirektiivin tai elintarvikemuoveja koskevan asetuksen pohjalta.

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Bisfenoli A:n (BPA) pitoisuuden ja vapautumisen määritys useista eri tuotteista, kuten: Muovista, elastomeereistä ja kumista valmistetut kulutustuotteet, Lelut ja lastenhoitotarvikkeet, Elintarvikepakkaukset (muovi, paperi, monimateriaali) , Elintarvikkeet (kuivatut yrtit ja mausteet, pähkinät, kahvi, yms.). Uutto on mahdollista useilla eri tekniikoilla, mukaan lukien: Täydellinen liuotinuutto näytteen leikkaamisen tai kylmäjauhatuksen jälkeen., Kylmävesiuutto (EN 645), kuumavesiuutto (EN 647) tai liuotinuutto (EN 15519) kierrätyskuituja sisältävistä pakkauksista Saksan BfR:n kansallisen suosituksen n:o XXXVI vaatimustenmukaisuuden arviointiin., Elintarvikekontaktimateriaalien asetonitriiliuute ranskalaisen asetuksen LOI nro 2012-1442 mukaisesti, Lastenhoitotarvikkeiden vesiuutto EN 14372- ja EN 14350 -standardien mukaisesti, Lelujen vesiuutto leluturvallisuusdirektiivin 2009/48/EY mukaisesti.. Elintarvikekontaktimateriaaleille on tarjolla suorituskykyisempi menetelmä, jonka määritysraja (1 μg/kg) täyttää asetuksen (EU) 2024/3190 vaatimukset. Pyydä tarjous asiantuntijoiltamme, jos analyysi tulee suorittaa tällä menetelmällä.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) määritys paperista, muovimateriaaleista ja tekstiileistä. Koska epäorgaanisen fluorin pitoisuus on yleensä matala näissä näytetyypeissä, analyysi perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Epäorgaanisen fluorin kokonaispitoisuus (TIF) voidaan kuitenkin tarvittaessa mitata lisämaksua vastaan ja TOF laskea kaavalla TF - TIF = TOF. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioidessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Saat lisätietoja ja tarjouksen laittamalla meille viestiä alta löytyvällä lomakkeella.

Tätä testiä käytetään arvioimaan elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien paperien ja kartonkien värinkestävyyttä. Käytettävät simulantit ovat: Oliiviöljy, 3% etikkahappo, Keinotekoinen sylki (emäksinen suolaliuos), Tislattu vesi. Testillä voidaan varmentaa, että ruokapakkauksesta ei siirry ruokaan liian suurta määrää väriaineita.

Tiettyjen atsoväreistä johdettujen aromaattisten amiinien määritys standardin EN 14362-1 mukaan.