XRR-analyysi

Röntgenheijastavuus (eng. X-ray reflectivity eli XRR) on näytettä vahingoittamaton analyysitekniikka yksi- ja monikerroksisten materiaalien rakenteellisten ominaisuuksien määrittämiseen. XRR-analyysejä käytetään usein tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa, sillä näytteen heijastamien röntgensäteiden tuottamasta datasta voidaan päätellä esimerkiksi yksittäisten kerrosten paksuus ja tiheys.

XRR
...ja yli 700 muuta tyytyväistä asiakasta

Tilaa XRR-analyysit Measurlabsilta

  • Nopeat tulokset
  • Henkilökohtaista apua asiantuntijoilta
  • Kilpailukykyiset hinnat
  • Takuu tulosten oikeellisuudesta

XRR-analyysin käyttötarkoitukset

Röntgenheijastavuutta (X-ray reflectivity, XRR), joka tunnetaan myös nimillä spekulaarinen röntgenheijastavuus (X-ray specular reflectivity) ja röntgenreflektometria (X-ray reflectometry), käytetään materiaalien ominaisuuksien kartoittamiseen analysoimalla näytteen heijastamia röntgensäteitä.

XRR:n avulla on mahdollista määrittää erilaisten materiaalien, kuten puolijohteiden sekä magneettisten ja optisten materiaalien paksuus, tiheys ja karkeus. Sekä kiteisiä (yksi- tai monikiteisiä) että amorfisia aineita hyvin ohuissa kerroksissa voidaan analysoida, ja materiaaleissa voi olla yksi tai useampia kerroksia tai pinnoitteita. Sekä materiaalin pinnan että kerrosten rajapintojen ominaisuudet voidaan määrittää.

Kiinnostaako ohutkalvojen paksuuden mittaaminen? Tilaa ilmainen opas oikean menetelmän valintaan!

Röntgensäteiden heijastuminen ja materiaalin kriittinen kulma

XRR:ssä tasaista näytteen pintaa säteilytetään röntgensäteillä sellaisissa tulokulmissa, että säteet vain pyyhkäisevät pintaa. Kun röntgensäteet osuvat näytteen pintaan, ne heijastuvat takaisin näytteessä olevien atomien elektronien kautta. Röntgensäteen kokonaisheijastuskulma on joko yhtä suuri tai pienempi kuin kriittinen kulma θ. Tämä kriittinen kulma on hyvin pieni ja siksi myös heijastuvien röntgensäteiden kulmat ovat erittäin pienet. Kriittinen kulma vaihtelee käytetyn materiaalin elektronitiheyden mukaan.

Mitä suurempi näytteeseen osuvan röntgensäteen tulokulma on suhteessa heijastuneiden röntgensäteiden kriittiseen kulmaan, sitä syvemmälle röntgensäteet uppoavat materiaaliin. Röntgensäteiden tulo- ja heijastuskulmat ovat aina yhtä suuret. Sen vuoksi, jos röntgensäteiden kokonaisheijastuskulma on pienempi kuin kriittinen kulma, röntgensäteet läpäisevät näytteen vain muutaman nanometrin matkalta, mutta heijastuskulman noustessa kriittisen kulman yläpuolelle röntgensäteiden läpäisysyvyys kasvaa nopeasti.

Heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuus

XRR-analysaattori mittaa heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuuden (materiaalin heijastavuuden) sellaisesta suunnasta, jossa röntgensäteiden heijastuskulma on yhtä suuri kuin alkuperäisten röntgensäteiden tulokulma. Analysoitaessa materiaalia, jonka pinta on ideaalin mukaisesti tasainen, materiaalin heijastavuus heikkenee yhtäkkisesti, kun heijastuvan röntgensäteen kulma nousee materiaalin kriittisen kulman yläpuolelle ja röntgensäteiden läpäisysyvyys kasvaa. Jos materiaalin pinta on karkea, heijastavuus heikkenee voimakkaammin, kun röntgensäteiden heijastuskulma nousee.

Heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuudesta johdettava informaatio

Mikäli kahden materiaalikerroksen (pinnoitekerroksen ja alustan) välinen rajapinta ei ole täysin selväpiirteinen ja sileä, heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuus (intensiteetti) poikkeaa ennustetusta arvosta Fresnelin heijastavuuden lain mukaisesti. Heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuus on likimain verrannollinen elektronitiheyden Fourier-muunnoksen moduulin neliöön. Näin ollen materiaalin elektronitiheysprofiili voidaan johtaa heijastuneiden röntgensäteiden mitatusta intensiteettikuviosta Fourier-muunnoksen avulla.

Heijastuneiden röntgensäteiden voimakkuuksien poikkeamia analysoimalla voidaan tuottaa tiheysprofiili kalvojen rajapinnan normaalista aina näytteen pintaan saakka. Yksittäisten kerrosten parametrit, kuten paksuus ja tiheys, sekä eri materiaalien rajapintojen ja päällimmäisen pinnan karkeus, voidaan määrittää materiaalin heijastavuuskäyristä. Sivuttaiset (lateraaliset) ominaisuudet, kuten rajapintojen tai kerrosten sivurakenteen karkeus ja korrelaatio-ominaisuudet voidaan päätellä mitatusta intensiteettikuviosta.

Heijastuneiden röntgensäteiden interferenssistä johdettava informaatio

Materiaalin jokaisen yksittäisen kalvon rajapinnassa, jossa elektronitiheys muuttuu edes vähän, vain osa röntgensäteestä heijastuu. Jos alustana on karkea materiaali, joka on tasaisesti päällystetty toisella, elektronitiheydeltään erilaisella materiaalilla, alustan ja ohuen pintakerroksen rajapinnasta sekä pintakerroksen yläpinnasta heijastuvat röntgensäteet interferoivat keskenään. Tämä johtuu siitä, että eri pinnoista heijastuneet röntgensäteet ovat kulkeneet eri matkan ja ovat siten eri vaiheissa.

Interferenssi tapahtuu joko konstruktiivisesti (säteet vahvistavat toisiaan) tai destruktiivisesti (säteet vaimentavat toisiaan). Tämä ilmiö tuottaa interferenssin aiheuttaman värähtelykuvion, joka havaitaan XRR-analyysin aikana. Pystysuorat (vertikaaliset) ominaisuudet eli kerrosten paksuudet voidaan määrittää värähtelykuvion jaksollisuudesta. Tiedot materiaalin pinnasta ja mahdollisesta kahden materiaalin rajapinnasta (esim. karkeus) voidaan päätellä värähtelykuvion amplitudin kulmariippuvuudesta.

Soveltuvat näytematriisit

  • Näytteet, joissa on useita eri materiaaleista koostuvia kalvoja tai kerroksia
  • Näytteet, jotka koostuvat yhdestä ohuesta kalvosta tai kerroksesta
  • Kiteiset materiaalit
  • Amorfiset materiaalit
  • Puolijohteet
  • Magneettiset materiaalit
  • Optiset materiaalit

XRR-analyysin tyypillisiä käyttökohteita

  • Ohuiden materiaalien sekä monikerroskalvojen yksittäisten kerrosten paksuuden, tiheyden ja karkeuden määrittäminen
  • Materiaalien pinnan ja mahdollisten kerrosten rajapintojen ominaisuuksien tutkiminen
  • Erittäin ohuiden yksittäisten kalvojen ja pinnoitteiden rakenteellisten ominaisuuksien analysoiminen
  • Tutkimus ja tuotekehitys sekä laadunvalvonta ja tuotantoprosessien optimointi

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin saat tarjouksen testauspalveluista yhdessä arkipäivässä.

Voimme laatia tarjouksen nopeammin, kun sisällytät viestiin seuraavat tiedot:

  • Näytteiden lukumäärä ja näytemateriaalin tarkka kuvaus
  • Testaustarpeen toistuvuus: kuinka usein tarvitsette vastaavia testejä?

Onko sinulla kysymyksiä tai tarvitsetko apua? Lähetä meille sähköpostia tai soita myyjillemme.

Usein kysytyt kysymykset

Mihin XRR-analyysia yleensä käytetään?

XRR:ää käytetään yleensä yhdestä kalvosta tai monien erilaisten kalvojen kerroksista koostuvien materiaalien rakenteellisten ominaisuuksien tutkimiseen. Materiaalin yksittäisten kerrosten parametrit, kuten paksuus ja tiheys, voidaan määrittää. Lisäksi sekä materiaalin pinnan, että sen eri kerrosten rajapintojen karkeus voidaan selvittää. Mitatusta datasta voidaan päätellä myös rajapintojen tai kerrosten sivurakenteen korrelaatio-ominaisuudet.

Tämä materiaalien ominaisuuksien selvittäminen voi olla valtava apu niiden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä tuotantoprosessien optimoinnissa ja laadunvalvonnassa.

Mitkä ovat XRR-menetelmän rajoitteet?

Näytteen alkuainekoostumusta ei voida määrittää XRR:llä, joten alkuaineet, joista materiaali koostuu tulisi selvittää etukäteen. Materiaalin lisäksi sen arvioitu paksuus täytyy myös tietää ennen analyysiä, sillä vain alle 5 000 nanometrin paksuisia kerroksia voidaan tutkia.

Mahdollisia sivuttaisia (lateraalisia) epähomogeenisuuksia ei voida havaita XRR:llä, joten tällä tekniikalla tuotettu näytteen malli ei ota huomioon näitä ominaisuuksia.

Ohutkalvojen, kerrosten ja pinnoitteiden hiukkastason ominaisuuksia, kuten kiderakennetta ja hilan parametreja, ei voida analysoida XRR:llä. Sen sijaan ohutkalvoröntgendiffraktio (GIXRD) on sopiva menetelmä tähän tarkoitukseen.

Millaisia näytteitä XRR:llä voi analysoida?

XRR:llä analysoitavat materiaalit voivat olla esimerkiksi puolijohteita, magneettisia tai optisia. XRR toimii parhaiten, kun näyte on sileä, tasainen ja litteä ja sen karkeus on alle 2 nanometriä. Tutkittavan kalvon kokonaispaksuuden on oltava alle 5 000 nanometriä.

Analysoitavat näytteet voivat koostua yhdestä hyvin ohuesta kerroksesta tai monista ohuista kerroksista ja niillä voi olla erilaisia ​​pinnoitteita. Yksittäiset kalvot taas voivat koostua joko yksikiteisistä, monikiteisistä tai amorfisista aineista.

Mikä Measurlabs on?

Measurlabs tarjoaa erilaisia laboratorioanalyyseja tuotekehittäjille ja laatujohtajille. Suoritamme osan analyyseista omassa laboratoriossamme, mutta enimmäkseen ulkoistamme ne huolella valikoiduille kumppanilaboratorioille. Tällä tavoin pystymme lähettämään kunkin näytteen sille sopivimpaan laboratorioon ja tarjoamaan asiakkaillemme korkealaatuisia analyyseja yli tuhannella eri menetelmällä.

Miten palvelu toimii?

Kun otat meihin yhteyttä tarjouspyyntölomakkeella tai sähköpostilla, yksi menetelmäasiantuntijoistamme ottaa mittauksesi hoitaakseen ja vastaa mahdollisiin kysymyksiisi. Saat kirjallisen tarjouksen, jossa on kerrottu mittauksen yksityiskohdat ja osoite, johon voit lähettää näytteet. Me huolehdimme sen jälkeen näytteiden toimittamisesta oikeisiin laboratorioihin ja kirjoitamme tuloksista sinulle selkeän mittausraportin.

Kuinka lähetän näytteeni?

Näytteet toimitetaan laboratorioomme yleensä lähetillä. Varmista yksityiskohdat asiantuntijamme kanssa ennen näytteiden lähettämistä.