Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) mahdollisiin haittavaikutuksiin on herätty vähitellen kuluvan vuosituhannen aikana, mutta yhdisteitä käytetään silti edelleen lukuisten kulutustuotteiden valmistuksessa. Tähän saattaa tulla muutos lähitulevaisuudessa, sillä Euroopan kemikaalivirasto ECHA julkaisi helmikuussa 2023 ehdotuksen merkittävistä rajoituksista PFAS-yhdisteiden käyttöön. Jos ehdotus tulee voimaan alkuperäisessä muodossaan, tullaan noin 10 000 perfluoratun alkyyliyhdisteen käyttö vähitellen kieltämään Euroopassa kokonaan1.
Vaikka täyskielto astuisi voimaan lähivuosina, löytyy PFAS-yhdisteitä ympäristöstä ja elintarvikkeista vielä pitkään niiden pysyvyyden takia – englanniksi yhdisteistä puhutaankin usein ikuisuutta kuvastavalla “forever chemicals” -termillä. Ympäristönäytteiden, kuten luonnonvesien ja -kalojen PFAS-analytiikalle tulee siis edelleen olemaan tarvetta. Myös elintarvikkeiden ja juomaveden PFAS-testaus on yleistymässä hiljattain voimaan astuneiden EU-säädösten vuoksi.
Mitä PFAS-yhdisteet ovat?
PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, joita käytetään laajamittaisesti kulutustuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien takia. Esimerkiksi paistinpannujen, sisustustekstiilien ja kartonkisten elintarvikepakkausten pinnoitteet sisältävät usein PFAS-aineita. Rakenteensa vuoksi PFAS-yhdisteet hajoavat hyvin hitaasti, mikä aiheuttaa niiden kertymistä ympäristöön teollisuuden päästöjen ja kuluttajatuotteiden kulumisen seurauksena. Ihmiset altistuvat yhdisteille ruoan, juomaveden ja hengitysilman kautta.
Mitä yhdisteiden haitallisuudesta tiedetään?
PFAS-yhdisteiden haitallisia terveysvaikutuksia on tutkittu lisääntyvissä määrin 2000 luvun alusta lähtien, ja suurilla määrille altistuminen on yhdistetty muun muassa kohonneeseen syöpäriskiin, korkeaan kolesteroliin ja alentuneeseen rokotetehokkuuteen2. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet pääasiassa tunnetuimpiin yhdisteisiin (mm. PFOS ja PFOA), eikä tuhansien muiden ryhmään kuuluvien yhdisteiden terveysvaikutuksista siksi tiedetä paljoa.
PFAS-yhdisteiden käyttökiellot ja rajoitukset EU:ssa
Haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu niin maailmanlaajuisesti kuin EU-alueella yli kymmenen vuoden ajan. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä rajoittava Tukholman yleissopimus kieltää PFOS:n, PFOA:n, PFHxS:n ja niiden johdannaisten käytön sellaisia käyttötarkoituksia lukuun ottamatta, joissa yhdisteitä ei voida järkevästi korvata3. Lisäksi useita PFAS-yhdisteitä on viime vuosina lisätty REACH-asetuksen ehdokasluetteloon4. Jos yrityksen tuotteet sisältävät luettelossa listattuja kemikaaleja, tulee niiden käytöstä tehdä ilmoitus kemikaalivirastolle. Lisäksi asiakkaille on pyydettäessä annettava tietoa tuotteiden turvallisesta käytöstä.
Elintarvikkeiden ja juomaveden PFAS-pitoisuuksia koskeva lainsäädäntö EU:ssa
Vuoden 2023 alussa EU-alueella astui voimaan kaksi lakia, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät ihmiset altistu terveyttä uhkaaville määrille PFAS-yhdisteitä. Elintarvikkeiden PFAS-pitoisuuksia rajoittaa Komission asetus (EU) 2022/2388 ja juomaveden pitoisuuksia niin kutsuttu EU:n uusi juomavesidirektiivi (EU) 2020/2184.
Elintarvikkeita koskevat raja-arvot ovat voimassa vuoden 2023 alusta lähtien5. Taulukkoon 1 on merkitty EU-lainsäädännön asettamat maksimipitoisuudet PFAS-yhdisteille eri elintarvikkeissa.
Taulukko 1: PFAS-yhdisteiden suurimmat sallitut pitoisuudet elintarviketyypeittäin
Elintarvike | PFOS:n enimmäismäärä | PFOA:n enimmäismäärä | PFNA:n enimmäismäärä | PFHxS:n enimmäismäärä | 4 PFAS:in summa korkeintaan |
Kananmunat | 1 μg/kg | 0,3 μg/kg | 0,7 μg/kg | 0,3 μg/kg | 1,7 μg/kg |
Sardelli, jokibarbi, lahna, nieriä, ankerias, kuha, ahven, särki, kuore ja siika | 35 μg/kg | 8 μg/kg | 8 μg/kg | 1,5 μg/kg | 45 μg/kg |
Silakka, made, kampela, hauki, sardiini, muikku, luonnonvarainen lohi ja taimen, ym*. | 7 μg/kg | 1 μg/kg | 2,5 μg/kg | 0,2 μg/kg | 8 μg/kg |
Muut kalat ja kaikki pikkulapsille tarkoitettu kalanliha | 2 μg/kg | 0,2 μg/kg | 0,5 μg/kg | 0,2 μg/kg | 2 μg/kg |
Äyriäiset ja simpukat | 3 μg/kg | 0,7 μg/kg | 1 μg/kg | 1,5 μg/kg | 5 μg/kg |
Naudan, sian ja siipikarjan liha | 0,3 μg/kg | 0,8 μg/kg | 0,2 μg/kg | 0,2 μg/kg | 1,3 μg/kg |
Lampaanliha | 1 μg/kg | 0,2 μg/kg | 0,2 μg/kg | 0,2 μg/kg | 1,6 μg/kg |
Tuotantoeläinten muut syötävät osat | 6 μg/kg | 0,7 μg/kg | 0,4 μg/kg | 0,5 μg/kg | 8 μg/kg |
Riistaliha | 5 μg/kg | 3,5 μg/kg | 1,5 μg/kg | 0,6 μg/kg | 9 μg/kg |
Riistaeläinten muut syötävät osat | 50 μg/kg | 25 μg/kg | 45 μg/kg | 3 μg/kg | 50 μg/kg |
* Mainittujen kalojen lisäksi kategoriaan kuuluvat sarda, kilohaili, juovakeltti, piikkimakrilli, punakampela, bassi, monni, merinahkiainen, suutari, hopealyhtykala ja merikissa.
Juomavesidirektiivin PFAS-yhdisteitä koskeva osuus astuu voimaan vuoden 2024 alussa, jolloin Euroopan komissio vahvistaa yhdisteitä koskevat pitoisuusrajoitukset. Näillä näkymin raja-arvoksi on tulossa 0,50 μg/l PFAS-aineiden kokonaismäärälle. Vaihtoehtoisesti voidaan seurata 20 ongelmalliseksi todetun PFAS-aineen summaa, jonka osalta raja-arvo on alustavasti 0,10 μg/l6.
PFAS-yhdisteiden analytiikka
PFAS-pitoisuuksia määritetään yleensä LC-MS-menetelmällä eli nestekromatografian ja massaspektrometrian yhdistelmällä. Menetelmä mahdollistaa tunnetuimpien PFAS-yhdisteiden tunnistamisen vesinäytteistä 0,0002 µg/l -tarkkuudella, eli tarkkuus riittää hyvin vaatimustenmukaisuuden testaamiseen EU-lainsäädännön mukaisesti.
Measurlabs tarjoaa PFAS-analytiikkaa elintarvikkeille, vedelle ja muille ympäristönäytteille sekä muovisille materiaaleille. Myös muiden näytematriisien analyysit ovat mahdollisia pyynnöstä. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous valitsemallesi näytemateriaalille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@measurlabs.com. Asiantuntijamme vastaavat viesteihin aina yhden arkipäivän kuluessa.
Lähteet:
1 ECHA:n ehdotuksen luonnoksessa suositellaan PFAS-yhdisteiden kieltoa 1,5–12 vuoden siirtymäajalla tuotetyypistä riippuen. Ehdotuksen ECHA:lle toimittivat Saksan, Alankomaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kemikaaliviranomaiset. Kiellon mahdollista voimaantuloa saadaan odottaa ainakin vuoteen 2025 asti.
2 Euroopan ympäristökeskus käsittelee PFAS-yhdisteiden todettuja ja epäiltyjä terveysvaikutuksia sivuillaan.
3 Tukholman yleissopimuksella rajoitetut yhdisteet ja lisätietoa sallituista käyttötarkoituksista.
4 REACH-asetuksen ehdokasluettelo Euroopan kemikaaliviraston sivuilla.
5 Asetus (EU) 2022/2388 määrittää elintarvikkeita koskevat PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät.
6 Direktiivin (EU) 2020/2184 artiklan 13 kohdassa 7 todetaan komission vahvistavan PFAS-yhdisteitä koskevat rajat viimeistään 12.1.2024. Alustavat raja-arvot löytyvät I-liitteen B-osan taulukosta.