Pyrolyysiöljyn analyysi

Tuhkapitoisuuden määritys standardin ASTM D482 tai EN ISO 6245 mukaisesti pyrolyysiöljystä, polttoaineista, raakaöljystä, voiteluöljystä, vahoista ja vastaavista öljypohjaisista matriiseista. Testissä näyte sytytetään hallituissa laboratorio-olosuhteissa ja jäljelle jäävä tuhkajäännös mitataan gravimetrisesti. Tulokset ilmoitetaan painoprosentteina, ja tyypillinen kvantifiointiraja on 0,001 p-%. Sekä ASTM D482 että EN ISO 6245 soveltuvat matriiseille, joiden tuhkapitoisuus on noin 0,001-0,180 p-% ja jotka eivät sisällä tarkoituksellisesti tuhkaa muodostavia lisäaineita. Sivulla näkyvä esimerkkihinta koskee pieniä näyte-eriä. Ilmoitathan näytteiden lukumäärän tarjouspyynnön yhteydessä, sillä tarjoamme alennuksia suurille näyte-erille.

Standardi EN 590 sisältää yhteenvedon testausvaatimuksista ja menetelmistä dieselin laadun testaamiseksi. Standardin mukainen analyysipaketti sisältää alla luetellut analyysit: Standardi Parametri Vaatimukset EN 5165 Setaaniluku Min. 51 EN ISO 4264 Setaani-indeksi Min. 46 EN ISO 12185 Tiheys 15 °C:ssa 820 - 845 kg/m3 EN 12916 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Max. 8 m% EN ISO 20846 Rikkipitoisuus Max. 10 mg/kg EN 16576 Mangaanipitoisuus Max. 2.0 mg/l EN ISO 2719 Leimahduspiste Min 55 °C EN ISO 10370 Hiiltojäännös Max. 0.30 m% EN ISO 6245 Tuhkapitoisuus Max. 0.010 m% EN ISO 12937 Vesipitoisuus Max. 200 mg/kg EN 12662 Sedimentti Max. 24 mg/kg EN ISO 2160 Kuparikorroosio Luokka 1 EN 14078 FAME-pitoisuus Max. 7.0 v% EN ISO 12205 Hapetuskestävyys Max. 25 g/m3/min. 20 h EN ISO 12156-1 Voitelevuus 60 °C:ssa Max. 460 µm EN ISO 3104 Viskositeeti 40 °C:ssa 2000 - 4500 mm2/s ISO 3405 Tislaus E250 max. 65 v%, E350 min. 85 v%, T95 360 °C EN 116 Suodatettavuus Eri luokkia* EN ISO 23015 Samepiste Eri luokkia** * Lauhkeassa ilmastossa: Luokka A: max. +5 °C, B: max. 0 °C, C: max. -5 °C, D: max. -10 °C, E: max. -15 °C ja F: max. -20 °C. Arktisessa ja ankaran talven ilmastossa: Luokka 0: max. -20 °C, 1: max. -26 °C, 2: max. -32 °C, 3: max. -38 °C, ja 4: max. -44 °C.) ** Arktisessa ja ankaran talven ilmastossa: Luokka 0: max. -10 °C, 1: max. -16 °C, 2: max. -22 °C, 3: max. -28 °C ja 4: max. -34 °C. Myös yksittäisiä analyysejä voidaan toteuttaa. Voit tehdä tarjouspyynnön alta löytyvällä lomakkeella.

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrityksen. Mittaus soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä metalleja näytteestä kannattaa analysoida tavallisella, kvantitatiivisella menetelmällä. Mittaus suoritetaan korkean resoluution ICP-MS-tekniikalla (ICP-SFMS), jolla pystytään tunnistamaan erityisen alhaisia alkuainepitoisuuksia. Menetelmä sisältää seuraavien alkuaineiden semi-kvantitatiivisen määrittämisen: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Si, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Huomaattehan kuitenkin, että joitain alkuaineita ei välttämättä voida määrittää matriisihäiriöistä johtuen. Tämän puolikvantitatiivisen analyysin aikana instrumentti kalibroidaan noin 30 alkuaineelle. Kvantitatiivinen analyysi on saatavilla lisämaksusta. Tämän analyysin aikana kaikki elementit kalibroidaan (pois lukien halogeenit ja Os). Pyydäthän tarjouksen tästä palvelusta.

Pyrolyysiöljyn dieeniarvon analyysi reaktiivisten dieeniyhdisteiden pitoisuuden määrittämiseksi; nämä yhdisteet voivat nopeuttaa polymeroitumista ja sakan muodostumista, mikä vaikuttaa tuotteen stabiilisuuteen ja jatkojalostusmahdollisuuksiin. Analyysi suoritetaan UOP 326 ‑standardin mukaisesti. Standardia käytetään laajalti dieeniarvojen määrittämiseen maaöljy‑ ja pyrolyysiperäisistä matriiseista. Tulokset raportoidaan yksikössä g/100 g. Esimerkkihintaa sovelletaan pieniin näyte-eriin. Ilmoitathan tarjouspyynnön yhteydessä näytteiden lukumäärän, sillä suurten näyte-erien analyysit on yleensä mahdollista saada alennettuun hintaan.

Kemiallisesti sitoutuneen kokonaishapen määritys pyrolyysiöljystä, bensiinistä ja muista öljytuotteista. Analyysi suoritetaan pelkistävällä pyrolyysimenetelmällä ASTM D5622 -standardin mukaisesti, ja tulokset raportoidaan massaprosentteina (%). Testillä voidaan varmentaa, että polttoaineen happipitoisuus ei ylitä esimerkiksi eurooppalaisessa EN 228 -standardissa määriteltyjä raja-arvoja. Sivulla näkyvä esimerkkihinta koskee pieniä näyte-eriä. Ilmoitathan näytteiden lukumäärän tarjouspyynnön yhteydessä, sillä tarjoamme alennuksia suurille näyte-erille.

Orgaanisen fluorin kokonaismäärän (TOF) määritys palavista materiaaleista poltto-IC-menetelmällä (CIC). Määritys perustuu lähtökohtaisesti kokonaisfluorin (TF) määritykseen. Jos näyte kuitenkin sisältää epäorgaanista fluoria merkittävinä pitoisuuksina, voidaan myös epäorgaanisen fluorin kokonaismäärä (TIF) mitata ja TOF-pitoisuus laskea TF:n ja TIF:n erotuksena. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.

Kemiallisten ryhmien tunnistaminen kiinteistä aineista ATR-FTIR-spektroskopialla. Tulokset toimitetaan FTIR-spektrinä sekä spektrin vertailuna kirjastoon. Menetelmä ei ole kvantitatiivinen, mutta sen avulla voidaan tunnistaa näytteen funktionaalisia ryhmiä.

Näytteen hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuuden määritys. CHNS-analyysi (”LECO-analyysi”) suoritetaan Dumas-polttomenetelmällä, jossa näyte poltetaan 25 kPa happiatmosfäärissä korkeassa lämpötilassa (1000 °C) ja komponentit erotetaan kaasukromatografisesti ennen tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Happi määritetään pelkistämällä happiyhdisteet granulaarisen hiilen kanssa 1480 °C:ssa hiilimonoksidiksi ennen kaasukromatografista erotusta ja tunnistusta lämmönjohtavuusdetektorilla. Näyte voi olla joko kiinteä tai nestemäinen, mutta vesiliuoksissa oleva vesi häiritsee mittausta ja vaikuttaa mittaustulokseen. Vesipitoisen näytteen tapauksessa näyte voidaan kuivata ennen määritystä, mikäli tulos halutaan suhteessa kuivapainoon. Tuhka, kuivaus ja haihdutushäviö mittaukset nostavat miniminäytemäärän mittauksiin 300 mg:aan. Hinta sisältää kaksi rinnakkaista määritystä. Tulokset raportoidaan massaprosentteina alkuperäisestä näytteestä, ja mittauksesta saadaan hiili-, vety-, typpi-, rikki-, ja happipitoisuus näytteessä, mutta se ei ota kantaa kemialliseen rakenteeseen. Mittaus voidaan yhdistää muiden analyysimenetelmien kanssa (mm. GC-MS, 1H ja 13C NMR) yhdisteen rakenteen selvittämiseksi. Mahdollisia alkuainepaketteja: O, CHNS ja CHNOS.

Halogeenien (F, Cl, Br) määritys pyrolyysiöljystä ja muista öljytuotteista, joiden laatuun halogeeniepäpuhtaudet voivat vaikuttaa negatiivisesti. Testistandardi (ASTM D7359, EN 15408 tai DIN 51727) valitaan näytematriisin sekä odotettujen pitoisuustasojen perusteella. Kaikki menetelmät perustuvat happipolttoon, jota seuraa analyyttien havaitseminen ionikromatografialla tai muilla soveltuvilla analyysitekniikoilla. Tyypillinen raportointialue on 10–2000 mg/kg per alkuaine. Esimerkkihinta koskee pieniä näyte-eriä. Ilmoitathan tarjouspyynnössä näytteiden lukumäärän, sillä tarjoamme alennuksia suurille erille.

Kaasumaisten näytteiden analyysi Raman-spektroskopialla.