Kiinteiden kierrätyspolttoaineiden analyysi (SRF)

Savun ja myrkyllisyyden testaus IMO 2010 FTPC Part 2 -standardin mukaan suoritetaan pintamateriaaleille, joita on tarkoitus käyttää laivanrakennuksessa. Savu ja myrkyllisyys -testauksessa koekappale asetetaan vaakasuoraan lämpösäteilijän alle suljettuun mittauskammioon, ns. savukaappiin. Testin edetessä koekappaleesta muodostuneen savun tiheys mitataan optisesti. Savusta tehdään myös myrkyllisyysmittaukset savun tiheyden ollessa suurimmillaan. Myrkyllisyyttä mitatessa analysoidaan hiilimonoksidi (CO), kloorivety (HCl), vetybromidi (HBr), vetyfluoridi (HF), syaanivety (HCN), typen oksidit NO_x (NO + NO₂) ja rikkidioksidi (SO₂) FTIR-analytiikkaa käyttäen. Savun suurimman tiheyden keskiarvon (D_m) tulee alittaa seuraavat arvot kaikissa testiolosuhteissa: D_m 200 materiaaleille, joita käytetään laipioiden, vuorausten tai kattojen pintana, D_m 400 materiaaleille, joita käytetään ensisijaisena kannen päällysteenä, D_m 500 lattiapäällysteenä käytettäville materiaaleille, D_m 400 muoviputkille ja sähkökaapeleille. Myrkyllisyystesteissä pitoisuuksien tulee alittaa seuraavat arvot: CO 1450 ppm, HCl 600 ppm, HBr 600 ppm, HF 600 ppm, HCN 140 ppm, NO_x 350 ppm, SO₂ 120 ppm (200 ppm lattiamateriaaleille).

Ajoneuvoissa ja linja-autoissa käytettäviksi suunniteltujen vaakasuoraan asennettujen elementtien palamisnopeus on testattava UN/ECE R118, annex 6 -testin mukaisesti. Measurlabs tarjoaa tämän ja muut R118:n mukaiset testit akkreditoidusti. Testimenetelmässä koekappaleen toista puolta poltetaan alhaalta ja palon etenemisnopeus mitataan yksiköissä mm/min.

BET (Brunauer–Emmett–Teller) -analyysi kiinteiden materiaalien ominaispinta-alan määrittämiseksi.

Tietyissä ajoneuvoissa käytettävien sulavien materiaalien sulamiskäyttäytyminen on testattava UN/ECE R118 -asetuksen liitteen 7 mukaisesti. Testissä seurataan, syttyykö näyte palamaan, synnyttääkö se liekehtiviä pisaroita ja sytyttävätkö sulamispisarat näytteen alle asetetun vanun. Testin tulos on hyväksyttävä, jos vanun sytyttäviä pisaroita ei synny. Saat testistä akkreditoidun testiraportin. Anisotrooppiset materiaalit on testattava molemmilta puolilta.

Pehmustettujen huonekalujen IMO 2010 FTPC Part 8 -testaus arvioi huonekalujen soveltuvuutta laivakäyttöön. Testien tuloksia voidaan käyttää tyyppihyväksynnässä (ruorimerkki). Testi suoritetaan valmiiille tuotteelle tai tuotetta edustavalle materiaaliyhdistelmälle, josta rakennetaan pieni testi-istuin. Testikappaleiden mitat: Päällinen: 800 mm x 650 mm , Selkänojan pehmuste: 450 mm x 300 mm x 75 mm , Istuinosan pehmuste: 450 mm x 150 mm x 75 mm. Savuketestissä sytytetään savuke ja sijoitetaan se selkänojan ja istuinosan yhtymäkohtaan pitkittäin. Koekappaleessa ei saa havaita kytevää paloa yli tuntia kokeen alkamisesta. Liekkitestissa propaani kaasuliekki sijoitetaan selkänojan ja istuinosan yhtymäkohtaan pitkittäin 20 sekunnin ajaksi. Jälkipalo ei saa ylittää 120 sekuntia liekin poistamisen jälkeen.

Metallien seulontanalyysi kattaa 70 alkuaineen semi-kvantitatiivisen määrittämisen. Menetelmä soveluu mm. ympäristönäytteiden taustapitoisuuksien määrittämiseen ja tuntemattomien näytteiden alkuainejakauman tutkimiseen. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä metalleja näytteestä kannattaa analysoida tavallisella, kvantitatiivisella menetelmällä. Mittaus suoritetaan korkean resoluution ICP-MS-tekniikalla (ICP-SFMS), jolla pystytään tunnistamaan erityisen alhaisia alkuainepitoisuuksia. Menetelmä sisältää seuraavien alkuaineiden semi-kvantitatiivisen määrittämisen: Ag, Al, As, Au, B, Ba, Be, Bi, Br, Ca, Cd, Ce, Co, Cr, Cs, Cu, Dy, Er, Eu, Fe, Ga, Gd, Ge, Hf, Hg, Ho, I, Ir, K, La, Lu, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Nd, Ni, Os, P, Pb, Pd, Pr, Pt, Rb, Re, Rh, Ru, S, Sb, Sc, Se, Si, Sm, Sn, Sr, Ta, Tb, Te, Th, Ti, Tl, Tm, U, V, W, Y, Yb, Zn ja Zr. Huomattehan kuitenkin, että joitain alkuaineita ei välttämättä voida määrittää matriisihäiriöistä johtuen. Tämän puolikvantitatiivisen analyysin aikana instrumentti kalibroidaan noin 30 alkuaineelle. Kvantitatiivinen analyysi on myös saatavilla lisämaksusta. Tämän analyysin aikana kaikki elementit kalibroidaan (pois lukien halogeenit ja Os). Pyydäthän tarjouksen tästä palvelusta.

Standardin ISO 9184-3 mukaisella Herzberg-testillä määritetään paperien ja kartonkien pääkuidun pitoisuus. Kokeessa käytetään kylläistä sinkkikloridin, jodin ja kaliumjodidin liuosta paperin värjäämiseen. Liuos vaikuttaa eri kuituihin eri tavalla, joten sitä voidaan käyttää mekaanisten, kemiallisten ja puolikemiallisten massojen, regeneroitujen selluloosakuitujen sekä synteettisten kuitujen laadulliseen ja määrälliseen analysointiin paperista ja kartongista.

Selluprosessin nestenäytteiden kemiallisen hapenkulutuksen mittaaminen ympäristökuorman selvittämiseksi. Näyte on säilytettävä alle 5° C lämpötilassa ja testi on tehtävä 5 päivän kuluessa näytteenotosta.

Puhtaaseen veteen tai orgaanisiin liuottimiin (DMF, DMSO ja THF) liukenevien näytteiden moolimassajakauma määritetään geelipermeaatiokromatografialla yhdistettynä taitekerroindetektoriin (GPC-RID). Laitteisto on kalibroitu polystyreeni- ja dextran-standardeilla. Myös Pullulan-standardi on saatavilla pyynnöstä. Ligniinin moolimassajakauma määritetään kokoekskluusiokromatografilla (SEC) aallonpituudella 256 nm. Ligniininäyte liuotetaan ennen analyysia sopivaan liuottimeen. Laitteisto on kalibroitu polystyreenisulfonaatti-standardilla. Boraattipuskuriliuosta käytetään säätämään eluentin pH-arvo.

Orgaanisen kokonaisfluorin (TOF) pitoisuuden määritys palavista materiaaleista. TOF-analyysi antaa tietoa orgaanisten fluoriyhdisteiden kokonaismäärästä. Analyysia voidaan käyttää myös arvioitaessa PFAS-yhdisteiden esiintymistä näytteessä, vaikka TOF-menetelmällä ei saadakaan analysoitua yksittäisiä PFAS-yhdisteitä. Menetelmä soveltuu useille erilaisille materiaaleille. Kun kuvailet näytemateriaalia tarkasti tarjouspyynnön yhteydessä, voimme laatia tarjouksen mahdollisimman nopeasti.