34S pysyvän isotoopin analyysi

Spark-OES-menetelmällä voidaan määrittää metallien ja metalliseosten alkuainekoostumus nopeasti ja tarkasti. Mittaus on nopeampi ja määritysrajat monesti matalammat kuin muilla vastaavilla menetelmillä (mm. ICP-OES, ICP-MS, XRF). Menetelmällä voidaan havaita kaikki metalliset alkuaineet sekä useita epämetalleja, kuten C, N ja S. Määritysrajat liikkuvat ppm-luokassa. Spark-OES soveltuu kiinteille metallikappaleille, joiden koko on vähintään 1 x 1 cm. Näytevalmistelu sisältyy analyysin hintaan.

Bromattujen palonestoaineiden (BFR, PBB, PBDE) määritys rakennusmateriaaleista py-GC-MS laitteistolla. Analyysi perustuu ISO 7270-1 -standardiin. Palonestoaineet voidaan analysoida myös sähköteknisistä laitteista IEC 62321-6 -standardin mukaisesti. Saat lisätietoja asiantuntijoiltamme.

Melatoniinin määritys ravintolisistä. Komission asetuksen (EU) N:o 432/2012 mukaan melatoniinia sisältäviä ravintolisiä voidaan markkinoida seuraavilla terveysväitteillä: "Melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia." Väitettä voidaan käyttää, jos tuote sisältää vähintään 0,5 mg melatoniinia annosta kohden., "Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa." Väitettä voidaan käyttää, jos tuote sisältää vähintään 1 mg melatoniinia annosta kohden..

Tärkkelyksen määritys elintarvikkeista spektrofotometrisellä menetelmällä.

Palveluumme kuuluu monia erilaisia ultrapuhtaan veden analyysejä. Testauksen hinta määräytyy valittujen analyysien ja näytteiden lukumäärän perusteella. Olethan yhteydessä Measurlabsiin saadaksesi tarjouksen. Testaukseen sopivat pullot toimitetaan asiakkaalle tilattujen analyysien perusteella. Alkuaineet (ICP-MS) Alkuaine-epäpuhtauksien määrittämisen osalta tarjoamme 36 alikuaineen peruspakettia sekä 67 alkuaineen laajaa analyysipakettia. Peruspaketti sisältää seuraavat 36 alkuainetta: Li, Be, B, Na, Mg, Al, K, Ca, Ti, V, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, Ga, Ge, As, Sr, Zr, Nb, Mo, Ag, Cd, Sn, Sb, Ba, Ta, W, Pt, Au, Tl, Pb, Bi. Laajempaan analyysiin sisältyy peruspakettiin sisältyvien elementtien lisäksi seuraavat alkuaineet: Ce, Cs, Dy, Er, Eu, Gd, Hf, Ho, In, Ir, La, Lu, Hg, Nd, Os, Pd, Pr, Re, Rh, Rb, Ru, Sm, Sc, Se, Te, Tb, Th, Tm, U, Yb, Y. Alkuaineiden raportointirajat riippuvat alkuaineesta ja näytematriisista, mutta vaihtelevat tyypillisesti 0,001 ppb ja 0,6 ppb välillä. Tätä analyysia varten näytteet on toimitettava teflonastioissa. Kovuus Veden kovuudelle voidaan antaa laskennallinen tulos ICP-MS tulosten perusteella. Pii ja piidioksidi (Si, SiO2) Palveluvalikoimaamme kuuluu kokonais-, liuenneen ja kolloidisen piidioksidin (SiO2) määritys. Kokonaispii analysoidaan ICP-OES tekniikalla ja liuennut pii UV-VIS menetelmällä (molybdeeni heteropolysini menetelmä). Kolloidinen piidioksidi lasketaan kokonaispiidioksidin ja liuenneen piidioksidin erotuksena. Kokonaisorgaaninen ja epäorgaanin hiili (TOC ja TIC) Tarjoamme TOC- ja TIC-määrityksen ultrapuhtaille vesinäytteille, määritysrajalla 5 ppb. Tätä analyysia varten näytteet on toimitettava sertifioiduissa 40 ml:n TOC-pulloissa. Epäorgaanisen hiilen (TIC) analyysi voidaan suorittaa myös TOC-analysaattorilla. Anionit (IC) Anioneille tarjoamme peruspakettia ja erillistä orgaanisten anionien pakettia. Peruspaketti sisältää seuraavat anionit: bromidi (Br), kloridi (Cl), fluoridi (F), nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), fosfaatti (PO4) ja sulfaatti (SO4). Orgaanisten anionien analyysiin kuuluvat: asetaatti (CH3COO), formiaatti (HCO), glykolaatti (C2H3O3), propionaatti (C2H5CO2), butyraatti (C4H7O2). Raportointirajat riippuvat anionista ja näytematriisista, mutta vaihtelevat tyypillisesti 0,02–1 ppb:n välillä perus anioneille ja noin 25 ppb tasolla orgaanisille anioneille. Tätä analyysia varten näytteet on toimitettava HDPE-pulloissa. Kationit (IC) Kationien analyysipaketti sisältää seuraavien kationien määrityksen: ammonium (NH4), kalsium (Ca), litium (Li), magnesium (Mg), kalium (K) ja natrium (Na). Raportointirajat riippuvat anionista ja näytematriisista, mutta vaihtelevat tyypillisesti 2 ppb ja 5 ppb välillä. Tätä analyysia varten näytteet on toimitettava HDPE-pullossa. PFAS-yhdisteet (24 yhdistettä) Analyysi sisältää PFOS:n, PFOA:n, PFNA:n, PFHxS:n ja 20 muuta valittua PFAS-yhdistettä. Tarkempi yhdisteluettelo on saatavilla pyynnöstä. Tulosten raportointiraja on tyypillisesti 1 ng/L. Näyte on toimitettava muovisessa PFAS-vapaassa, mieluiten HDPE:stä valmistetussa pullossa.

Mikromuovien määritys elintarvikenäytteistä Raman- tai FTIR-mikroskoopilla. Palvelu µRaman-tekniikalla on akkreditoitu homogeenisille ruokamatriiseille (esim. hunaja, suola, juomat). Sama hinta pätee myös µFTIR-menetelmälle. Yleensä on parasta antaa laboratorion päättää soveltuvin menetelmä näytteen saapuessa. Analyysin tuloksena saadaan erityyppiset polymeerit koon mukaan luokiteltuina (esim. 1–50 µm, 50–100 µm, 100–500 µm, >500 µm).

B7-vitamiinin (biotiini) määritys elintarvikkeista HPLC-UV-VIS-menetelmällä tai lisäravinteista UPLC-MS/MS-menetelmällä. Asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaan elintarvikkeen ravintosisältöilmoitus voi sisältää biotiinin määrän, jos sitä on tuotteessa merkittävissä määrin suhteessa päivittäiseen vertailuarvoon (50 µg). Biotiinin määrän ilmoittaminen on mahdollista vähintään seuraavina pitoisuuksina: 7,5 µg/100 g tai 100 ml muissa tuotteissa kuin juomissa (15 % vertailuarvosta), 3,75 µg/100 ml juomissa (7,5 % vertailuarvosta), 7,5 µg annosta kohden, jos pakkaus sisältää vain yhden annoksen (15 % vertailuarvosta). Yllä esitellyn määrän biotiinia sisältävät elintarvikkeet voidaan merkitä ravitsemusväitteellä "Biotiinin lähde." Jos määrä on vähintään kaksinkertainen, voidaan käyttää väitettä "Sisältää runsaasti biotiinia." Muita biotiiniin liittyviä terveysväitteitä voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 432/2012 mukaisesti.

Tiettyjen atsoväreistä johdettujen aromaattisten amiinien määritys standardin EN 14362-1 mukaan.

Alkuainesuhteiden määritys RBS-menetelmällä (Rutherfordin takaisinsirontaspektrometria). Mittaus soveltuu syvyysprofilointiin. RBS antaa tietoa raskaampien alkuaineiden pitoisuuksista. Kevyistä alkuaineista saadaan tietoa, jos menetelmä yhdistetään ToF-ERDA-mittaukseen.

Bentsoe- ja sorbiinihappoja voidaan käyttää säilöntäaineina useissa elintarvikkeissa. Asetus (EC) 1333/2008 määrittelee elintarvikkeet, joissa käyttö lisäaineena on sallittu sekä enimmäismäärät happojen pitoisuuksille. Tällä HPLC-UV-menetelmällä voidaan määrittää bentsoehapon ja sorbiinihapon tai niitä vastaavien natrium- ja kaliumsuolojen pitoisuudet.