IMO 2010 FTP-koodin mukainen palotestaus

Kansainvälisen merenkulkujärjestön vuonna 2010 laatima palokoekoodi koostuu 11 osasta, jotka määrittelevät testausvaatimukset erityyppisten laivanrakennuksessa käytettävien rakennusmateriaalien ja -komponenttien paloturvallisuuden arviointiin. Koodin piiriin kuuluvat varsinaisten rakennusmateriaalien lisäksi laivoilla käytettävät tekstiilit, kankaat ja verhoillut huonekalut.

Measurlabs tarjoaa seuraavat syttyvyys- ja palavuustestit IMO 2010 FTP-koodin mukaisesti:

• IMO 2010 Osa 1: Palotesti rakennusmateriaaleille, kuten kivivillalle ja kipsilevyille, joiden tulee olla IMO:n vaatimusten mukaan olla palamattomia. Testaus pohjautuu EN ISO 1182 -standardiin.

• IMO 2010 Osa 2: Savuntuotantoa ja myrkyllisten kaasujen muodostumista arvioiva testi laivoilla käytettäville pintamateriaaleille. Testaus perustuu pitkälti ISO 5659-2 -standardiin, jota on kuitenkin osittain muokattu. 

• IMO 2010 Osa 5: Pintamateriaalien palavuustesti, jolla arvioidaan materiaalien syttymisaikaa, liekkien leviämisnopeutta ja sammumista.

• IMO 2010 Osa 7: Riippuvien tekstiilien, kuten verhojen ja seinäpäällysteiden palotestaus. Materiaalien tulee testit läpäistääkseen vastustaa palamista vähintään yhtä tehokkaasti kuin 0,8 kg/m² painava villa.

• IMO 2010 Osa 8: Verhoilluille huonekaluille suunnattu palotesti. Huonekalujen tulee vastustaa tulen syttymistä ja leviämistä, kun ne altistetaan kytevälle savukkeelle ja kaasuliekille.

• IMO 2010 Osa 9: Vuodevaatteiden ja patjojen palotesti, jolla varmistetaan laivoilla käytettävien vuodetekstiilien heikko syttyvyys ja palavuus.