Pasi Tuomikoski

Komission asetus (EU) N:o 2023/915 määrittelee enimmäismäärät raskasmetalleille useissa elintarvikkeissa ja direktiivi 2002/32/EC vastaavasti eri rehutuotteissa. Tällä paketilla voidaaan analysoida raskasmetallien lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As) ja elohopea (Hg) jäämiä elintarvikkeista, rehuista ja ravintolisistä. Määritys suoritetaan ICP-MS-menetelmällä EN 15763 -standardin mukaisesti.

Mikrobiologinen laatu on yksi tärkeimmistä elintarvikkeen laatuparametreista, sillä mikrobiologisesti myyntikelvottomien tuotteiden päätyminen markkinoille voi johtaa tautiepidemoihin, takaisinvetoihin ja muihin kalliisiin toimenpiteisiin, jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa koko toimialaan. Komission asetus (EU) N:o 2073/2005 säätää vaatimukset elintarvikkeiden mikrobiologiselle laadulle. Elintarvikkeita, joihin asetus ottaa kantaa, ovat muun muassa kananmunatuotteet, sellaisenaan nautittavat pilkotut hedelmät ja vihannekset, äidinmaidonkorvikkeet, lihatuotteet ja maitotuotteet. Asetuksessa asetetaan raja-arvoja muun muassa seuraaville mikro-organismeille: Salmonella, Listeria monocytogenes, E. coli, Cronobacter spp., Enterobakteerit, Alustava bacillus cereus. Rehua säätelee komission asetus (EU) N:o 142/2011, joka asettaa rajat salmonellalle ja enterobakteereille eläinperäisissä rehutuotteissa. Mikrobiologista laatua voidaan arvioida EU-lainsäädännön lisäksi kansallista lainsäädäntöä ja ohjeita mukaillen, esimerkiksi DGHM:n (Deutsche Gesellschaft für Hygiene und Mikrobiologie) tai ETL:n (Elintarviketeollisuusliitto) ohjeiden pohjalta. Mikrobiologisen testaussuunnitelman tulee perustua tuotteen riskiperusteiseen arviointiin kriittisten kontrollipisteiden kautta, HACCP-suunnitelman mukaisesti. Saatavilla olevia, tyypillisiä mikrobiologian parametrejä: Aerobiset mikro-organismit, Anaerobiset mikro-organismit, Itiöitä muodostavat aerobiset mikro-organismit, Itiöitä muodostavat anaerobiset mikro-organismit, Alustava Bacillus cereus, Koliformiset bakteerit, Termotolerantit koliformiset bakteerit, Clostridium perfringens, Cronobacter spp., E. coli, Enterokokit, Enterobakteerit, Hiivat ja homeet, Koagulaasipositiiviset stafylokokit, Maitohappobakteerit, Pseudomonas spp., Sulfiittia pelkistävät klostridit, Itiöitä muodostavat sulfiittia pelkistävät klostridit, Osmotolerantit hiivat, Campylobacter spp., Listeria monocytogenes 25 g:ssä, Salmonella 25 g:ssä, Salmonella 125 g:ssä, Hepatiitti A, Norovirus. Saat lisätietoja ja yrityksenne tuotteelle räätälöidyn paketin hinta-arvion ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme.

Bentsoe- ja sorbiinihappoja voidaan käyttää säilöntäaineina useissa elintarvikkeissa. Asetus (EC) 1333/2008 määrittelee elintarvikkeet, joissa käyttö lisäaineena on sallittu sekä enimmäismäärät happojen pitoisuuksille. Tällä HPLC-UV-menetelmällä voidaan määrittää bentsoehapon ja sorbiinihapon tai niitä vastaavien natrium- ja kaliumsuolojen pitoisuudet.

Torjunta-ainejäämien seulonta erilaisista matriiseista. Torjunta-aineet uutetaan käyttämällä asetonitriiliä QuEChERS-menetelmän (Quick, Easy, Cheap, Effective, Rugged, and Safe) mukaisesti ja analysoidaan GC-MS/MS- ja LC-MS/MS-menetelmillä. Luettelo testattavista yhdisteistä (500+) on saatavilla pyynnöstä. Torjunta-aineita käytetään yleisesti suojaamaan viljelykasveja haitallisten organismien vaikutuksilta. Torjunta-ainejäämiä ei kuitenkaan saisi esiintyä merkittävissä määrin käsitellyissä kasvituotteissa tai aineille altistuneiden mehiläisten tuottamassa hunajassa. Analysoitujen tuotteiden vaatimustenmukaisuutta voidaan arvioida esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 396/2005 pohjalta.