Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on yleinen analyysimenetelmä biologisten ja orgaanista alkuperää olevien materiaalien, kuten fossiilien ja historiallisten esineiden iän arvioimiseen. Myös joitain hiiltä sisältäviä epäorgaanisia näytteitä voidaan ajoittaa radioaktiiviseen C-14-isotooppiin perustuvalla menetelmällä. Arkeologian lisäksi radiohiiliajoitusta hyödynnetään muun muassa geologiassa, vesistötieteessä ja historiantutkimuksessa.
Tilaa radiohiiliajoitus netistä
Hinnat ilmoitettu ilman arvonlisäveroa.
- Nopeat tulokset
- Henkilökohtaista apua asiantuntijoilta
- Kilpailukykyiset hinnat
- Takuu tulosten oikeellisuudesta
Mihin radiohiiliajoitusta käytetään?
Radiohiiliajoituksen avulla voidaan esimerkiksi selvittää maapallon aikaisempia olosuhteita ja ympäristöjä arkeologisissa fossiilitutkimuksissa. Radiohiiliajoitusta voidaan käyttää myös hiilipohjaisia orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä sisältävien materiaalien ja esineiden, kuten vanhojen vaatteiden ja mineraalien, iän määrittämiseen.
Näytteen ikä voidaan arvioida 62 000 vuoteen asti, mutta määritys vaikeutuu, kun näyte on yli 40 000 vuotta vanha. Myös hyvin uusia näytteitä on vaikea ajoittaa tarkasti, joten materiaalin tulisi olla peräisin 1700-lukua edeltävältä ajalta. Radiohiiliajoitukseen sopimattomia näytetyyppejä voidaan analysoida muilla menetelmillä, kuten ESR-spektroskopialla.
Miten radiohiiliajoitus toimii?
Radiohiiliajoitus perustuu hiilen radioaktiivisen C-14 isotoopin mittaamiseen. Kaikki elävät organismit sitovat hiiltä ilmasta tai ravinnosta ja käyttävät sitä rakentaakseen yhdisteitä, joita ne tarvitsevat selviytyäkseen. C-14:ta muodostuu jatkuvasti ilmakehän typestä kosmisen säteilyn vaikutuksesta ja sen määrä ilmakehässä on vaihdellut aikojen saatossa. Koska organismit täydentävät koko ajan C-14 -varastojaan hiiltä sitoessaan, niiden hiili-isotooppien keskinäisen suhteen voidaan olettaa olevan sama kuin ilmakehän vastaava suhde on ollut niiden elinaikana.
Kun organismi kuolee, radioaktiivinen hiili alkaa hajota. Kaikilla radioaktiivisilla isotoopeilla on puoliintumisaika, jonka kuluttua puolet olemassa olevista radioaktiivisista isotoopeista on hajonnut. C-14:n puoliintumisaika on noin 5 730 vuotta, mikä tarkoittaa, että 5 730 vuoden jälkeen organismin kuolemasta 50 prosenttia C-14:sta on hajonnut. Kun tiedetään näytteessä jäljellä olevan C-14:n määrä, orgaanisen materiaalin likimääräinen ikä voidaan arvioida matemaattisesti.
Näytteen C-14-isotoopin määrä voidaan määrittää eri menetelmin. Epäsuoria menetelmiä ovat kaasun verrannollisuuslaskenta (GPC) ja nestetuikelaskenta (LSC), jotka mittaavat C-14:n radioaktiivista säteilyä, jonka perusteella voidaan arvioida näytteen C-14 -pitoisuutta. Nykyisin yleisin menetelmä on määrittää C-14:n määrä suoraan kiihdytysmassaspektrometrialla (AMS), jonka tarkkuus ja herkkyys ovat epäsuoria menetelmiä korkeammat. Mitattua C-14:n määrää voidaan verrata nykyaikaisten standardi- ja taustanäytteiden radiohiiliaktiivisuuteen näytteen iän määrittämiseksi.
Näytteet ja niiden valmistelu
Kaikki materiaalit, jotka ovat peräisin elävistä organismeista ja sisältävät hiiltä, voidaan ajoittaa radiohiiliajoituksella. Myös jotkut hiilipohjaiset epäorgaaniset näytteet soveltuvat analyysiin. Mitattaessa C-14:n määrää näytteessä GPC:llä tai LSC:llä tarvitaan noin 100 mg näytettä. AMS-tekniikkaa käytettäessä näytemääräksi riittää jopa alle 1 mg, joten sen avulla voidaan analysoida hyvin pieniä näytteitä. Näyte tulee esikäsitellä epäpuhtauksien poistamiseksi ennen C-14 -pitoisuuden määrittämistä.
Etsitkö laboratoriota, joka tekee radiohiiliajoitusta?
Measurlabs tarjoaa laadukkaita radiohiiliajoitusmittauksia kilpailukykyiseen hintaan. Asiantuntijamme ovat myös aina valmiita auttamaan, jos sinulla on kysymyksiä näytteisiisi tai niiden soveltuvuuteen liittyen. Ota meihin yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai sähköpostitse info@measurlabs.com ja kerro tarkemmin mittaustarpeistasi.
Soveltuvat näytematriisit
- Biologiset näytteet ja jäänteet (mm. fossiilit, siemenet, korallit, pihka, siitepöly, hiukset, luut ja verijäämät)
- Hiilipohjaiset orgaaniset materiaalit, jotka ovat peräisin elävistä organismeista (mm. puu, paperi, pergamentti, nahka, kankaat, keramiikka ja seinämaalaukset)
- Orgaaniset ja geologiset näytteet luonnosta (mm. puuhiili, turve, järvien lieju, maaperä ja vesi)
- Jotkin epäorgaaniset materiaalit, kuten hiiltä sisältävät mineraalit (esim. simpukankuoren aragoniitti)
Radiohiiliajoituksen tyypillisiä käyttökohteita
- Arkeologisten n äytteiden iän arvioiminen muinaisia kulttuureja tutkittaessa
- Menneiden lajien ja niiden elinympäristön tutkimus
- Esineiden ja materiaalien iän määritys historiantutkimuksessa
- Reaktioreittien jäljittäminen biolääketieteessä radioaktiivisen hiili-14 -isotoopin avulla
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin saat tarjouksen testauspalveluista yhdessä arkipäivässä.
Onko sinulla kysymyksiä tai tarvitsetko apua? Lähetä meille sähköpostia info@measurlabs.com tai soita myyjillemme.
Usein kysytyt kysymykset
Radiohiiliajoitusta käytetään yleisimmin arkeologiassa biologisten jäännösten, kuten muinaisten eläin-, kasvi- ja mikrobifossiilien iän arvioimiseen maapallon aikaisempien elinympäristöjen tutkimiseksi. Historiantutkimuksessa radiohiiliajoitusta voidaan käyttää määrittämään ihmisten jäännösten ja sellaisten vanhojen esineiden ikää, jotka ovat hiilipohjaisia ja peräisin elävistä organismeista. Esimerkiksi luita ja verijäämiä, keramiikkaa ja pergamentteja analysoidaan, jotta muinaisista sivilisaatioista voitaisiin oppia lisää. Radiohiiliajoitusta käytetään myös geologiassa ja geofysiikassa arvioimaan luonnon orgaanisten ja epäorgaanisten näytteiden, kuten puuhiilen, järviliejun, maaperän ja hiilipohjaisten mineraalien ikää.
Radiohiiliajoituksen onnistuminen riippuu näytteen iästä ja C-14:n määrän vaihtelusta ilmakehässä organismin elinaikana. Menetelmä soveltuu näytteille, jotka ovat 1700-lukua vanhempia, koska tämän ajanjakson jälkeen C-14:n määrä ilmakehässä ei ole merkittävästi muuttunut. Vastaavasti hyvin vanhojen näytteiden (n. 40 000 vuodesta eteenpäin) analysointi käy hankalaksi, sillä C-14-isotooppia on jäljellä hyvin vähän.
AMS-menetelmällä suoritettuja C-14-pitoisuuden mittauksia ei voida käyttää aineenvaihdunnan reaktioreittien tutkimuksiin biolääketieteessä. Sen sijaan isotooppisuhde-massaspektrometria (IRMS) sopii käytettäväksi tällaisissa tutkimuksissa. On myös huomioitava, että metalleja ei voida ajoittaa radiohiiliajoituksella: vain orgaaniset ja jotkin hiilipohjaiset epäorgaaniset näytteet soveltuvat analyysiin.
Radiohiiliajoituksella analysoitavan näytteen on oltava orgaanista alkuperää tai sisällettävä hiiltä. Esimerkiksi biologiset näytteet, puu, kankaat ja paperi soveltuvat analyysiin. Myös hiiltä sisältäviä geologisia näytteitä, esimerkiksi maaperää ja turvetta, voidaan analysoida. Sen sijaan metallit tai muut hiiltä sisältämättömät materiaalit eivät sovellu näytematriiseiksi.
Measurlabs tarjoaa erilaisia laboratorioanalyyseja tuotekehittäjille ja laatujohtajille. Suoritamme osan analyyseista omassa laboratoriossamme, mutta enimmäkseen ulkoistamme ne huolella valikoiduille kumppanilaboratorioille. Tällä tavoin pystymme lähettämään kunkin näytteen sille sopivimpaan laboratorioon ja tarjoamaan asiakkaillemme korkealaatuisia analyyseja yli tuhannella eri menetelmällä.
Kun otat meihin yhteyttä tarjouspyyntölomakkeella tai sähköpostilla, yksi menetelmäasiantuntijoistamme ottaa mittauksesi hoitaakseen ja vastaa mahdollisiin kysymyksiisi. Saat kirjallisen tarjouksen, jossa on kerrottu mittauksen yksityiskohdat ja osoite, johon voit lähettää näytteet. Me huolehdimme sen jälkeen näytteiden toimittamisesta oikeisiin laboratorioihin ja kirjoitamme tuloksista sinulle selkeän mittausraportin.
Näytteet toimitetaan laboratorioomme yleensä lähetillä. Varmista yksityiskohdat asiantuntijamme kanssa ennen näytteiden lähettämistä.